Skandaalikäryä ilmassa? Keskustelu itsenäisyyden puiston harvennushakkuun ympärillä kiihtyy.
Viime viikolla kaadettiin Äänekosken itsenäisyyden puiston viidestä kuusesta neljä. Kuuset istutettiin Kotakennääntien ja Tehtaankadun kulmaan 50-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi 7. marraskuuta vuonna 1967.
Puiden kaato on saanut aikaan vihastuksen lisäksi myös ihastusta. Joku tykkää, että Nora Tapperin vuonna 1996 veistämä patsas Kalle Piilosesta tulee nyt hyvin näkyviin ja toinen ihailee sitä, kuinka saksalaisen vähittäiskauppakatjun valot loistavat kaupungille nyt paremmin.
Yleisönosasto ja netin keskustelupalstat ja verkkouutisen kommentointi ovat täyttyneet myös vihaisista viesteistä: suuri joukko ei voi ymmärtää, miksi 50-vuotiaat kuuset saivat väistyä juuri Suomen 100-vuotisjuhlapäivän alla.
MARRASKUUSSA vuonna 1967 Äänekoskella istutettiin kuusentaimi kuvamaan jokaista Suomen itsenäistä vuosikymmentä. Taimet istutettiin puolikaareen, ja istutuksen suorittivat juhlavin menoin Äänekosken kauppalanvaltuuston puheenjohtaja Arvi Sinipaasi, varapuheenjohtajat Matti Hakala ja Paavo Kautto sekä kauppalanjohtaja Veikko Heiskanen ja vuorineuvos Wolter Westerholm. Tilaisuudessa esiintyi kaksi kuoroa: Äänekosken kansakoulun sekä yhteiskoulun kuorot.
Kauppalanjohtaja Heiskanen muistutti juhlapuheessaan kuusien kuvaavan hyvin kuinka Äänekosken kehitys liittyy teollisuuden kehittymiseen paikkakunnalla.
”Tuo teollisuus on oman kansallisen raaka-aineemme, vihreä kullan, vielä kultaakin paremmaksi jalostamista,” kirjoitti Sisä-Suomen Lehti tilaisuudesta uutisoidessaan.
Metsäliiton Selluloosa oy:n lahjoittamat taimet saivat kasvaa ja kehittyä 50 vuotta siinä missä Suomi ja Äänekoskikin. Tuo Heiskasen mainitsema vihreä kulta jalostuu nyt selluloosaksi, jota kutsutaan valkoiseksi kullaksi, jota Äänekosken biotuotetehdas tuottaa pian 4 000 tonnia päivässä.
Puheessaan Heiskanen muistutti, että vuoden 1967 koululaisilla on erityisoikeus olla näkemässä kuuset kun Suomi täyttää sata vuotta.
– Teillä on erikoisoikeus nähdä nämä kuuset aikuisena silloin, kuin juhlapuut ovat saavuttaneet puolestaan 50 vuoden iän, ja itsenäisyytemme on täyttänyt sata vuotta. Ehtiessänne silloin elämänne ehtoopuolelle voitte sanoa lapsillenne ja lastenlapsillenne olleenne istuttamista todistamassa, Heiskanen lausui.
Nyt kauppalanjohtaja Heiskasen toive katkesi metsureiden moottorisahaan.
MYÖS SUOLAHDESSA istutettiin Suomen 50 vuoden itsenäisyydelle kuusi.
Entisen kaupungintalon pihalla oleva komea kuusi valaistaan perinteisesti jouluvaloin. Kuusi istutettiin heinäkuussa 1967 kauppalanvaltuutettu Kalle Helanderin ja kauppalanjohtaja Meritien johdolla. Tilaisuutta seurasi koko Suolahden kauppalanvaltuusto.
Vuonna 1967 Suomessa vallitsikin todellinen kuusibuumi.
Kotikuusi 1967 -nimellä kulkenut tempaus oli koko kansan projekti, kun tuolloin istutettiin Suomen itsenäisyyden juhlakuusia enemmänkin. Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Se istutettiin Kaivopuistoon Helsinkiin vuonna 1931. Kun Suomi vuonna täytti 50 vuotta, istutettiin Suomessa yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä, Kotikuusta.
Kotikuusien kartoitus aloitettiin lokakuussa 2014.
”Tietoja on tullut jo yli 200 paikkakunnalta, mikä osoittaa, että Kotikuusilla on vahva paikka suomalaisten sydämissä,” Kotikuusi 1967 -sivuilla kerrotaan.
Kotikuusista on tuotettu nettisarja Kotikuusta etsimässä, jossa kuullaan tarinoita Kotikuusista. Sivuilta löytyy yksi tarina Sumiaisista:
– Kesäasuntomme pihassa kasvaa v. 1967 istutettu kotikuusi. Niitä on ollut alunperin kolme, yksi kullekin perheenjäsenelle, mutta kaksi niistä on jäänyt rakennuksen alle (kaadettu). Kilpeä siinä ei tosin ole, mutta mieheni on kertonut, että ne on istutettu valtakunnallisen kotikuusikampanjan aikaan. Kasvupaikka on Sumiainen, kertoo Ritva Hytönen Kotikuusi -sivustolla.
Löytyykö Äänekoskelta lisää Kotikuusia?
KESÄKUUSSA 2016 Äänekosken Rintamaveteraanit ry paljasti Suomen itsenäisyystaistelua kunnioittavan muistolaatan Rantapuistossa.
Muistolaatta sijaitsee rantapuistossa jykevän kuusen juurella olevassa kivessä.
– Rintamaveteraanit istutti tämän kuusen vuonna 1987 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna, veteraani Eino Pajunen kertoi.
Rantapuistoon istutettu Suomen 70-vuotisjuhlakuusi sai laatan vuosi sitten. Kuusi on Äänekosken rintamiesveteraanien istuttama.
Johan toki löytyy: Keski-Suomen opiston pihalla kasvaa!
Onko uudella biotehtaalla jo puut vähissä kun pitää nämäkin kaataa?!?
Olen edelleen sitä mieltä, että puiden kaato oli suuri hävettävä teko.Kenen määräyksestä kuuset kaadettiin ?