Maakuntajohtaja Tapani Mattila: Äänekoskella on hyvä brändi


Talousjohtaja Tapani Hämäläinen, kaupunginjohtaja Matti Tuononen, opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, viestintä- ja markkinointikoordiaattori Esko Pulliainen sekä henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki Torikokoustunnelmissa.

Maakunnan päättäjät ja yhteisöt kokoontuivat Jyväskylän Paviljonkiin yhteiseen Torikokoukseen viettämään Keski-Suomen päivää.

 

Torikokouksen tarkoituksena oli tunnustella nykypäivää ja vähän ennustaa tulevaa. 
Äänekoski oli Torikokouksessa hyvin esillä: oli Mikko Niskasen mininäyttely Äänekosken taidemuseon toimesta ja paikalla lähes 20 paikallista päättäjää ja virkamiestä. Iltapäivässä korostui oman maakunnan arvostus ja monipuolisuus aina ruokaa myöten: lounaaksi tarjoiltiin maakunnan parhaimmista tuotteista valmistettuja herkkuja kuten, haukipihvejä, Aura-juustoa. Kahvikin oli jyväskyläläisen Papu-pienpaahtimon Jyväskylä-kahvia.

Digiaika huokui koko tilaisuudessa, sillä kännykällä pääsi tekemään maakunnan tulevaisuutta koskevia äänestyksiä. Äänestyksissä ennustettiin tulevia trendejä ja muutoksia muun muassa terveydenhuollossa, matkailussa, koulutuksessa ja kansataloudessa. 
Kännykällä pääsi myös reaaliajassa lisäämään maakunnan tulevaisuutta kuvaavia sanoja sanapilveen. Äänekosken näkyvyyttä ei voinut ohittaa, kun sanapilvi heijastettiin Torikokousyleisölle ja koko pilven suurin sana oli ”Äänekoski”.
– Äänekoskella on merkittävä rooli Keski-Suomessa. Äänekoski on uudistunut niin elinkeinorakenteeltaan, mutta myös uusinut hallintorakenteensa aina sieltä kuntaliitoksesta asti. Nyt näyttää että homma on lähtenyt rullaamaan, kommentoi maakuntajohtaja Tapani Mattila.

Maakuntajohtaja puhui myös siitä, kuinka Äänekoski saattaa tulevaisuudessa ohittaa Jämsän ja nousta maakunnan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.

– En halua mitään pahaa sanoa vanhasta työpaikastani, mutta siellä väkiluku laskee. Äänekoski on saanut tämän laskun tasoitettua ja siellä on taustalla se, että päättäjät ovat kyenneet tekemään kipeitäkin päätöksiä. Tämä näkyy sen pohjana, että Äänekosken tulevaisuus näyttää hyvältä, Mattila pohti.

Jos nyt tulevaisuutta lähdetään ennustamaan, niin miltä vaikuttaa pienen keskisuomalaisen tehdaskaupungin tulevaisuus?

– Äänekosken brändi on hyvä. Äänekoski tunnetaan biotuotetehtaastaan valtakunnan laajuisesti ja on saanut siitä aivan ansaittua kunniaa. Toivottavasti tämä brändityö saa jatkoa sillä, että sellutehtaan kylkeen tulee jatkojalostusyrityksiä. Tämä tekee siitä aidon biotuotetehtaan. Uskon, että tästä tulee ennennäkemättömän hieno, muovia korvaavien ja puusta jalostettujen tuotteiden biotuotetehdas. Ei pelkästään tämän sukupolven vaan myös tulevan sukupolven juttu. Kun ajattelee, millainen kirosana muovi nykyään on, niin biotuotteiden puolelle olisi tilaa sellaisille muovia korvaaville, hajoaville ja biopohjaisille kuiduille, Mattila hehkuttaa.

Tilaisuudessa julkistettiin myös sanomalehti Keskisuomalaisen järjestämän Keskisuomalaisia unelmia -valokuvakilpailun voittaja, joka sattumalta on kotoisin Konginkankaalta. Emmi Minkkinen on jyväskyläläistynyt valokuvaaja, jonka teos ”Kaikki mi’ kallista on” sai paljon kehuja voittajan valinneelta läänintaitelija Marko Hämäläiseltä.

– Tässä on keskisuomalaista asennetta, herkkyyttä ja samalla väkevyyttä. En pahoittanut mieltäni edes siitä, että kyseessä on talvikuva, Hämäläinen sanoi.

Torikokousessa oli esillä lukuisat eri yhteisöt, yritykset ja päättäjätahot. Tunnelma oli leppoisa ja myönteinen myös maakuntajohtajan mielestä.

– Erittäin hyvä meininki! Ihmiset näyttävät viihtyvän ja verkostoituvan keskenään. Täällä on paikalla nuoria, kunta-ja maakuntapäättäjiä, yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita, täällä on moninainen kattaus keskisuomalaisia toimijoita. Täällä on nuorisovaltuustojen ihmisiä, ammattikorkeakoulun ja ylioppilaskunnan väkeä eli tulevaisuuden tekeminen on aidosti läsnä, kun täällä on nuoria. Ei ole vaan niin, että harmaapartaiset sedät ja varttuneet rouvat keskustelisivat keskenään, vaan täällä on aidosti ne, joille sitä tulevaisuutta tehdään. Se on erinomaista, enkä tunne montaa maakuntaa, jossa tällä fiiliksellä asioita tehtäisiin, Mattila sanoo.

Key note -puheessaan Sitran Antti Kivelä kertasi tarkoin tämän päivän ja tulevaisuuden megatrendejä, joita ohittamatta ei voi tulevaisuutta rakentaa. Pinnalla ovat työn ja toimeentulon arvoitus, demokratian hukassa oleva puhti sekä talouden tienhaara. Nämä ovat koko Suomen kipupisteitä. 
Mitä Keski-Suomessa on, mitä muilla ei ole? Millä me nousemme esiin eduksemme?

– Keski-Suomen identiteetti ei ole sillä tavalla vahva, että se olisi poissulkeva. Savolaisuudessa, eteläpohjalaisuudessa on vähän sellaisia piirteitä. Siellä ollaan niin vahvoja omassa identiteetissä, että ulkopuolelta on vähän jopa vaikea tulla ja se sulkee pois ihmisiä. Keski-Suomeen ovat keikki tervetulleita ja jokainen saa tuoda tullessaan oman panoksensa. Väittäisin, että tässä on yksi maakunnan tulevaisuuden menestyselementti, jota ei ehkä olla osattu vielä hyödyntää, Mattila hehkuttaa.

Vastaa