Äänekosken historiaa muistiin


Kuntala, eli nykyinen Wille Olohuone & Keittiö, on historiallisesti yksi kaupungin merkittävimmistä kohteista. Siksi sen lähistölle sijoitetaan useampikin muistolaatta.

Kotiseutuyhdistys luetteloi ja laittaa uusia muistomerkkejä Suomen juhlavuoden kunniaksi.

 

Paikallishistorian pysyvinä muistilappuina ovat muistolaatat, joita nyt elokuussa laitetaan kuusi kappaletta Suolahteen ja Äänekoskelle. Muistomerkkitiedot kaupungista ovat puutteellisia, joten niistä on koottu kuvaluetteloa. Suolahden osalta Hannu Kumpulainen laati jo toissa vuonna kaikenkattavat tiedot.
Äänekosken osalta haetaan vielä puuttuvia kohteita ja tutkitaan taustoja tekstien luomiseksi.

OVATKO KAIKKI PATSAAT ja laatat muistomerkkejä? Sitä voi kysyä esimerkiksi Pankkisillan vuosilukutolpan kohdalla ja miksei myös Ari Liimataisen vedenneidon kohdalla. Entäpä Hokkas-Sutin puuveistos? Jakaminen taiteellisiin luomuksiin ja kaupungin kehitykseen merkittävästi vaikuttaneiden henkilöiden ja rakenteiden muistopaikkoihin ei ole joka tilanteessa yksinkertainen päätös. Osin se on tunnekysymys, jota voi olla vaikea katsoa ulkopuolelta. Sitä paitsi paikalliset erikoisuudet ovat asioita, joita ei voi verrata keskenään.

Kotiseutuyhdistys on esimerkiksi nyt ottanut uusien muistolaattojen ohjelmaansa sekä Kinttukujan, joka on vain itsekseen syntynyt polunpätkä, ja toisaalta puolustusvoimien komentajan syntymäkodin muistiinmerkitsemisen, jolla on valtakunnallista merkittävyyttä. Molempien takana on paikallisten äänekoskelaisten ihmisten laaja joukko, joka on omalla toiminnallaan edistänyt koko Suomen hyvinvointia ja turvallisuutta. Oikeastaan kyse on siis paikallisen yhteistoiminnan muistamisesta ja ihmisistä merkkihenkilöiden ja suurten luomusten takana.

ERITYISESTI VANHAN Äänekosken Kotiseutuyhdistys toivoisi, että Pitkä-Reinosta levitettäisiin tietoja jo etukäteen laajalti Suomessa, jotta mahdolliset tiedot hänestä saataisiin talteen. Heikki Penttisen laatima historiateoskin syntyi viime hetkillä, sillä haastateltavista kaksi kuoli jo haastattelua seuraavana päivänä!

 

Kinttukuja
Kinttukuja oli merkittävä sahan ja tehtaan työntekijöiden oikopolku 50 vuoden ajan keskellä tehdastaajamaa. Sen korvasi 1951 uusi silta.

Kuntala
Kuntala oli vuoteen 1960 Äänekosken kunnan ja kauppalan virastojen keskittymä. Kuntala oli aiemmin myös kauppana, kouluna, lukutupana, Säästöpankkina, asuntoina ja myöhemmin huonekaluliikkeenä ja kaupunginmuseona.

Wille Rutanen
Laivuri,kauppias Wille Rutanen testamenttasi Äänekosken kunnalle sen ensimmäiset rakennukset, joista Harjula (myöh. Kuntala) oli keskeinen vuoteen 1960. Rutanen oli alun perin sumialainen, josta tuli monialainen kulttuurimesenaatti, osallistuen mm. seurakunnan ja kunnan, Säästöpankin ja VPK:n perustamiseen. Rutanen piti kotonaan ensimmäistä Äänekosken kirjastoa 1880-luvulla. Wille Rutanen muistetaan kävelykepin kanssa kävelyretkiä tehneenä herrasmiehenä, jolla oli mukana pieni koira

Pitkä-Reino
Pitkä-Reino oli eräs Suomen pisimpiä (237 cm) , ilmeisesti aikansa pisin 1920-30-luvulla, ennen 9 vuotta nuorempaa Väinö Myllyrinnettä (sotien jälkeen 247 cm). Pitkä-Reino asui useilla paikkakunnilla ja kiersi myös tanskalaisen Christensenin tivolin mukana pari vuotta. Luonnollisenkokoisen patsaan valmisti sukulaismies Aarne Kautto betonista vuonna 2001 suurin piirtein Pitkä-Reinon syntymäsaunan (Tupsula) vieressä olleen siirtolohkareen eteen.

Kenraali Lauri Sutela
Puolustusvoimien komentaja Sutela syntyi vaihdemiehen poikana Suolahdessa ja asui nuorena vanhempiensa mukana useammalla paikkakunnalla. Suolahden asemapäällikkö Rudolf Ahoniuksen isänmaallisen aktivismin vaikutus oli suuri, sillä asemamiesten pojista tuli monista korkea-arvoisia upseereita Suomen armeijaan – alkaen hänen omista jääkäripojistaan. Suolahden Wanha asema ja useat asemanseudun rakennukset ovat vielä alkuperäisessä (1890-luvun lopun) asussaan.


Rudolf Holsti
Rudolf Holsti oli Suomen ensimmäisessä hallituksessa ”Tokoin senaatissa” ja Suuriruhtinaskunnan viimeisessä eli ”Setälän senaatissa” ennen maan itsenäistymistä. Holsti oli ulkomaanpolitiikan ensimmäinen ammattilainen, väiteltyään ensin Lontoossa kansojen luontaisesta rauhantahdosta ja jatkettuaan sen jälkeen ulkomaan kirjeenvaihtajana. Holsti hoiti Suomen itsenäisyyden tunnustusten saannit toukokuussa 1917, sillä ketään muuta Englannin, Ranskan ja Venäjän ystävää ei maassa ollut. Rudolf Holstin toiminta diplomaattina ja YK:n edeltäjän Kansainliiton edustajana Genevessä oli poikkeuksellisen tarmokasta. Rudolf Holsti joutui muuttamaan Yhdysvaltoihin (professoriksi Stanfordin yliopistoon) arvosteltuaan Hitleriä.

Teksti: Timo Enäkoski. Kuva Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen arkistosta

 

Muistomerkkien paljastustilaisuudet:

Ma 7.8. klo 16 Kinttukujan muistomerkin paljastus Äänekosken Viiskulmassa, ravintola Willen vieressä. Paljastuspuheen pitää uusi kunnanvaltuuston pj. Juho Kautto

Ti 8.8. klo 14 Kuntalan, ensimmäisen kunnantalon, muistolaatan paljastus Äänekosken Viiskulmassa, ravintola Willen pihassa

Ti 8.8. klo 14:30 Wille Rutasen muistolaatan paljastus Äänekosken Viiskulmassa, ravintola Willen sisätiloissa

Ke 9.8. klo 18 Pitkä-Reino Rutasen muistolaatan paljastus Äänekosken Koivistonkylällä (Niinivedentie 737) Pitkä-Reinon patsaalla (Aarne Kautto 2001). Paljastuspuheen pitää Martti Mäkinen, Pitkä-Reinon sukulainen. Tilaisuuden jälkeen Koivistonkylän Seuratalolla esitetään vuorovaikutteinen kuvakavalkadi.

La 12.8. klo 11:45 Kenraali Lauri Sutelan muistolaatan paljastus Suolahden Wanhan Aseman vieressä Granholmintie 4 edessä. Paljastuspuheen pitää res.maj. Heikki Helasterä

Su 13.8. klo 12 Ulkoministeri Rudolf Holstin uusitun muistolaatan paljastus Kartano-Kievarin pihassa Hietamalla. Paljastuspuheen pitävät Hietaman kylätoimikunnan edustajat.

Vastaa