Äänekosken kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen tulos oli 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2015 tulos oli ainoastaan noin 444 000 euroa plussan puolella.
Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kumulatiivista alijäämää oli noin 5,5 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätös huomioiden kumulatiivinen ylijäämä on 260 762,22 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin alijäämät on saatu katettua.
– Äänekoski on ollut jalo kala, joka on uinut lamassa vastavirtaan. Kun rakentamisen kustannukset on olleet alhaalla, on rakennettu. On otettu riskejä ja tehty juuri toisinpäin kuin moni muu kunta. Me ollaan uskottu tähän tyyliin, ja onneksi on saatu myös poliitikot uskomaan tähän, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.
– Monissa toimialoissa on tehty palon töitä ja lisämäärärahoihin on suhtauduttu nihkeästi. Säästöjä on etsitty, mutta palveluista ei ole nipistetty. Päinvastoin palveluita on pyritty rationalisoimaan, että ne toimisivat paremmin, talousjohtaja Tapani Hämäläinen sanoo.
Tilinpäätökseen kirjattu ylijäämä on noin 13 euroa asukasta kohden. Vuonna 2015 asukasta kohden oli 282 alijäämää, eli tilanne on parantunut erittäin paljon.
– Voi kysyä löytyykö Suomesta toista kuntaa, joka olisi tällaiseen muutokseen pystynyt yhden vuoden aikana, Hämäläinen sanoo.
Myös kaupungin lainakantaa saatiin viime vuonna pienennettyä 11 miljoonalla eurolla, ja lainakanta 2016 tilinpäätöksessä on noin 72 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhdeksän miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä laski kahdella miljoonalla eurolla.
Kaupunki teki viime vuoden aikana paljon investointeja, mutta silti investointibudjetista jäi osa käyttämättä ja toteuma oli lopulta 6,8 miljoonaa euroa.
Kaupunkikonsernin tilanne oli myöskin erittäin positiivinen: tulos oli 7,5 miljoonaa ylijäämäinen eli 477 euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta laski viime vuonna noin seitsemän miljoonaa euroa.
Äänekosken taloustilanne on siis erittäin hyvä, mutta vielä ei kukkaronnyörejä ruveta hölläämään.
– Tiukka talouskuri jatkuu, Tuononen sanoo.
– Meillä on tulossa suuri muutos soten takia, ja siihen on valmistauduttava. Kassassa pitäisi olla muutakin kuin ilmaa ja siksi toivon malttia, Hämäläinen sanoo.
Puheenaiheeksi nousevat tulevat investoinnit kuten monitoimihalli ja jäähalli. Millä rahalla ne rakennetaan, jos talouskuri säilyy?
– Niihin etsitään yrittäjiä, ei niitä rakenneta kaupungin rahoilla, Tuononen sanoo tiukasti.
2016 Tilinpäätökset merkittävät numerot:
– Vuosikate 12,8 milj. euroa eli 5,6 milj. euroa parempi kuin vuonna 2015.
– Tilikauden tulos on ylijäämäinen 5.769.796,44 euroa. (2015: 444.441.50)
– Taseen loppusumma oli 170,5 miljoonaa euroa ja se väheni edellisvuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa.
– Investointimenot 8,4 (2015: 5,7) miljoonaa euroa, rahoitusosuudet investointeihin 0,8 (2015: 0,1) miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuden myyntitulot 1,3 (2015: 0,8) miljoonaa euroa.
– Investointien osalta toteuma oli 6,8 miljoonaa euroa, joten käyttämättä jäi noin 2,9 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet liikuntatalo/uimahalli (2,6milj.euroa), toimintakeskus (0,3milj.euroa) ja kaupungintalo (0,2milj.euroa).
– Konsernin vuosikate oli 21,6 milj. euroa (2015: 16,1 milj. euroa). Vuosikate asukasta kohden oli 1 118 (2015: 820) euroa.
– Konsernin tilikauden tulos oli 7,5 milj. euroa ylijäämäinen (2015: 2,2 milj. euroa ylijäämäinen). Kertynyt ylijäämä 477 euroa/asukas.
•Konsernitaseen loppusumma oli 275,2 milj. euroa (2015: 269,0 milj. euroa).
•Konsernin lainakanta oli 140,7 milj. euroa (2015: 147,7 milj. euroa) eli 7.264 euroa/asukas (2015: 7.516 euroa/asukas).
