Äänekosken väkiluvun negatiivinen suunta on otettu suurennuslasin alle


Kun kaupungin talous on saatu kohenemaan tultiin seuraavan ongelman eteen: väki vähenee huolestuttavan kovaa tahtia.

Voihan väkiluku! Viimeisimmän kuntafuusion jälkeen oltiin toiveikkailla mielin. Uskottiin, että Äänekosken väkiluku on vuonna 2020 neljännessatatuhatta. 25 000 asukasta tuntuu olevan yhä tavoitteena, vaikka väkilukumme on painunut viimeisimmän tilastotiedon mukaan huolestuttavan alas. Elokuun lopussa meitä äänekoskelaisia oli enää ja vain 19 186.

 

Elokuussa vuonna 2014 Äänekosken asukasluku alkoi ykkösellä. Imagollisesti maagisen 20 000 asukkaan rajan alle humpsahdettiin, vaikka toisin piti käydä. Tuosta on alamäkeä romautettu menemään vielä hurjasti lisää, kolmessa vuodessa on menetetty noin 830 päätä!

Monenlaista karkkia ja porkkanaa on tarjottu, vaan eipä ole houkuttimet toimineet. Äänekosken vetovoimaa kasvatetaan priimalla kouluverkolla ja hyvillä harrastusmahdollisuuksilla. Olemassa olevien kuntalaisten tyytymättömyys kuitenkin tuntuu lisääntyvän – ainakin jos keskustelupalstoihin on katsomista. Huolestuttavaa on myös kivijalkakauppojen väheneminen tai hätä.

KAUPUNGINTALOLLA MIETITÄÄN nyt kuumeisesti miten saisimme asukkaita kuntaan. Tai kuinka saataisi pidettyä jo olemassa olevat asukkaat tyytyväisinä, ettei muuttoauton nokka ylittäisi kuntarajojamme.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juho Kautto (vas) on myös huolissaan Äänekosken väestökadosta.

– Erilaisia toimenpiteitä on suunnitteilla ja asiaan on tartuttu. Nyt täytyy tehdä suurempia ponnisteluja väestön positiivisen kasvun suuntaan, Kautto sanoo.

Positiiviset asiat, kouluverkko ja vapaa-ajanpalvelut eivät Kauton mukaan kuitenkaan riitä. Hänen mukaansa vanhuspalveluihin satsaamiseen on käytettävä lisää paukkuja.

– Meidän pitää säilyttää olemassa olevat palvelut viheralueilla ja lisätä vanhustenhuoltoon työvoimaa. On hyvin olennaista, että me saamme pidettyä olemassa olevat asukkaat tyytyväisenä, Kautto linjaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen (sd) kertoi pari viikkoa sitten Demokraatti –lehden haastattelussa, että Äänekosken pitää unohtaa vauhtisokeus. Mitä hallituksen puheenjohtaja tällä tarkoitti?

– Meidän pitää miettiä tarkemmin ja paremmin nykyisiä toimiamme ja päätöksiämme. Jos vedämme hihasta ajatuksia, ja lähdemme toteuttamaan niitä päätä pahkaa, siitä ei hyvää jälkeä seuraa, Kiiskinen tarkentaa.

Kouluverkko ja vapaa-ajanpalvelut alkavat olla hyvällä mallilla. Seuraavaksi Kiiskinen lähtisi satsaamaan viihtyvyyteen ja vanhuspalveluihin.

– Uskon viihtyvyyden voimaan, joten meidän pitää saada kaupunkikuva kauniimmaksi. Sote sotkee kuvioita, mutta solmujen auettua täytyy vanhuspalveluihin ottaa tiukempi ote.

Kiiskinen uskoo, että nelostien linjaus ja parannukset kiinnittävät myös jyväskyläläisten huomion puoleensa.

– Liikenneväylän paraneminen on meille hyvä asia. Olemme pian helpommin saavutettavissa. Tämän kanssa kaupungin tonttitarjontaa pitää tarkastella myös hinnoittelusta lähtien, Kiiskinen sanoo.

ÄÄNEKOSKELLA ON  syksyn aikana pohdittu useita eri keinoja asukaslukukysymykseen liittyen. Kyselyjä on tehty poliittisilta ryhmiltä ja vastaukset ja mahdolliset keinot tulevat loppusyksystä kaupunginhallituksen päätettäviksi.

– Eihän meillä tietenkään mitään hokkus pokkus -keinoja ole esittää, mutta mielenkiitoisia ehdotuksia kuitenkin. Näistä asioista tiedotamme, kun päättäjät ovat asioista päättäneet, kaupunginjohtaja Matti Tuononen valottaa.

Samaan aikaan kun Äänekoski on menettänyt kymmenessä vuodessa 1200 asukasta on Laukaa kasvattanut päälukuaan 1300 asukkaalla ja Uurainen viidelläsadalla. Tuonosen mukaan kaupungistuminen on globaali megatrendi jota vastaan on erittäin hankala taistella.

– Laukaa, Muurame ja Uurainen ovat suoraan maakunnan keskuskaupungin kyljessä kiinni ja ne mielletään ihmisten ajatusmaailmassa osaksi Jyväskylää. Nämä kunnat ovat esimerkiksi työpaikkaomavaraisuuden suhteen aivan eri luokkaa kuin Äänekoski. Äänekoskella noin 104 prosenttia ja Laukaassa ja Uuraisilla 60 – 70 prosenttia, joten ihmiset käyvät paljolti Jyväskylässä töissä ja asuvat halvempien tonttien alueella lähellä Jyväskylää, Tuononen laskee.

Kaupunginjohtaja näkee Äänekosken maantieteellisen sijainnin olevan Äänekosken yksi suuri probleema.

– Kaupungin saavutettavuus sen sijaan kohenee Nelostien uusien linjausten myötä, joten katsotaan, josko se helpottaisi tilannetta.

Tuononen listaa viimeaikaisen negatiivisen väestökehityksen syitä.

– Tehdasrakentamisen aikaan Äänekoskelta oli vaikea saada vuokra-asuntoja. Lisäksi meillä on ongelmana erittäin korkea ikärakenne, eli ihmisiä kuolee vuosittain huomattavasti enemmän kuin syntyy, joten kyllä meidän selkeä kohderyhmämme tulee olemaan lapsiperheet. Meiltä nuoret lähtevät opiskelemaan Jyväskylään ja muuttavat kirjansa mennessään, mutta ympäryskunnissa näin ei käy, koska he voivat asua opiskelupaikan läheisyyden vuoksi koko ajan omassa kunnassaan. Meillä tämä  tarkoittaa yli 100 opiskelijaa vuosittain.

Tämä on totta. Jos meiltä kuolee sata ihmistä vuodessa, saman verran muuttaa opiskelijoita muualle.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI tilasi Innolink Researchilta muuttajatutkimuksen jonka tavoitteena oli kartoittaa muuttoon vaikuttaneita tekijöitä sekä tyytyväisyyttä nykyisiin asuinpaikkakuntiin ja Äänekoskeen. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina kesä-elokuussa. Kohderyhmän muodostivat Äänekosken tulomuuttajat ja pois muuttaneet sekä Äänekoskella yli viisi vuotta asuneet.

Tutkimus perustuu 300 vastaukseen, joista 100 on pois muuttaneita, 100 tulomuuttajia ja 100 yli viisi vuotta Äänekoskella asuneita.

Tutkimuksen mukaan Äänekosken tulomuuttajat eivät juurikaan harkinneet muita asuinpaikkakuntia tehdessään muuttopäätöstä. Yleisimpiä muuton syitä olivat työpaikka tai paluu kotiseudulle. Muuton ratkaisevin tekijä oli monella kuitenkin edullisen tai sopivan asunnon löytäminen.

Merkittävimmät muuttopäätökseen vaikuttavat tekijät tulomuuttajille olivat kunnan keskeinen sijainti sekä viihtyisyys.

Tulomuuttajat ovat pitkäaikaisia asukkaita hieman tyytyväisempiä Äänekoskeen, esimerkiksi Äänekosken viihtyisyyteen sekä julkisiin palveluihin.

Vain noin kymmenesosa nykyisistä äänekoskelaisista harkitsee pois muuttoa Äänekoskelta ja 95 prosenttia tulomuuttajista valitsisi Äänekosken asuinpaikkakunnakseen, jos olisivat nyt muuttotilanteessa. Pitkäaikaisista asukkaista Äänekosken valitsisi 81 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan tulomuuttajat ovat tyytyväisempiä Äänekosken kuin entisen asuinpaikkakuntansa viihtyisyyteen.

Omistusperusteisten rivi- ja omakotitalojen tarjonta koetaan edelleen Äänekoskella hyväksi. Tarjonta on keskiarvojen perusteella parantunut edellisestä vuode tutkimuskerrasta.

Myös tonttien määrä ja laatu saavat hyviä arvioita. Keskiarvot ovat hyvällä tasolla vaikka 2011 olivatkin hieman parempia.

Kysytäänpä lukijoilta:

Millä keinoin Äänekoski voisi kasvattaa vetovoimaansa? Kirjoita vastaus alle kommenttikenttään tai osoitteeseen marjo@aksa.fi

  1. Ansa Hämäläinen

    Ketkä täältä pois muuttavat ,ne on eläkeläiset ja suuntana Jyväskylä! Täällä ei huomioida eläkeläisten tarpeita! Yksi hyvä esimerkki on ettei enää ole edes päivätansseja Painotalolla kun 5 euron lipputulosta pitää maksaa 60euroa /3tuntia! ei löydy talkkoolla soittajia eikä järjestäjiä!

    Vastaa
  2. Martti Isoviita

    Mielenkiintoista. Kautto ja Kiiskinen ratkaisisi ongelman lähinnä vanhuspalveluja kohentamalla ja Tuononen lapsiperheisiin satsaamalla. Tuononen pyrkii kaiketi enempi väkiluvun kasvuun ja Kautto ja Kiiskinen tyytyy väkiluvun laskuun.

    Vastaa
    1. Pekune

      Juuripa niin. Tuonosen teesit voisivat auttaa asiassa. Kiiskisen ja Kauton teesit ei auta kasvuun. Viime kuntavaalien tulos osoittaa, että paikkakuntalaiset luottavat enemmän menneisyyteen kuin tulevaisuuteen. Jos uskottaisiin tulevaisuuteen (eikä pelättäisi sitä), kansalaiset äänestäisivät enemmän sosiaalidemokraatteja, vihreitä ja kokoomusta, vähemmän vasemmistoliittoa ja keskustaa. Kaikki mikä liittyy yrittäjyyteen, on heikossa hapessa. Ainoa valopilkku on metsäteollisuus eikä sekään pidä asukkaita Äänekoskella.

      Vastaa
  3. Marko Nykänen

    Jos puhutaan pelkästään väkiluvun kasvusta, ei ole olemassa kuin kaksi seikkaa: Moottoritie Jyväskylästä Hirvaskankaalle ja tonttien hinnoittelu.

    Vastaa
    1. Pekune

      Hämeenlinnasta kuulin, että noin 67000:n asukkaan kaupungissakin väki vähenee tai kasvu on loppunut. Ei mahtava moottoritiekään pysäytä kansalaisia hienoon vanhaan kaupunkiin, Hämeenlinnaan. Ohi ajavat ja lujaa ajavatkin.

      Vastaa
  4. Mika

    Mihin Äänekoskella tarvitaan liikehuoneistoja, kerrostaloja ja urheiluhalleja lisää? Ihmiset muuttaa pois, kun ei ole töitä, eli väkiluku vähenee, liikehuoneistoja on tyhjillään lähes puolet kaupungilla olevista kauppapaikoista ja urheiluhallit suunnitellaan maksettavan käyttömaksuilla? Kuka niitä maksaa muuta kuin innokkaimmat urheilumiehet ja naiset, joita todellisuudessa on kourallinen. Nämä kaikki tulee nostamaan kunnallisveroa, joka tulee lisäämään muuttohalukkuutta pois Äänekoskelta. Kaiken päälle vielä uusi ohituskaista, ettei täällä käy kukaan.

    Vastaa
  5. Perheellinen

    Yli tuhannen oppilaan yhtenäisperuskoulu ei houkuttele lapsiperheitä asumaan Äänekoskelle eikä perheitä tekemään lapsia lisää . Lähi kunnissa on satsattu pienempiin kouluihin joiden ympärille perheet asettuu. Se on tosi asia mitä täällä kunnassa ei haluta tunnustaa ja tunnistaa. Koulu ja päivähoito on asiat jotka pitää toimia.
    Koulu on paljon muutakin kuin koulu. Lähikoulu tuo inhimilliset olosuhteet harrastuksille , ei liian kallista eikä liian kaukana .

    Vastaa
  6. erkki Kautto vas

    Äänekoskella on hurahdettu bio-tehtaaseen.Bio-tehdas työllistävänä vaikuttajana Äänekoskelle ei ole työntekijälukumäärältään suuri.Hankintapuoli on Äänekosken ulkopuolella asuvia ja osa tehtaan työntekijöistä myös.Verorahat luisuvat pois.Äänekoskella on panostettava voimakkaasti uusiin työpaikkoihin.Pien-ja keskisuuriin yrityksiin on luotava kaupungin puolelta tasapuolinen kohtelu ja luottamus.Tänne Äänekoskelle on lopattava esim Lihanjalostusteollisuutta,leipomoteollisuutta,autoteollisuutta,kalanjalostusteollisuutta,panimoteollisuutta.Nämä ovat ehdotuksia satojen joukosta.Sellaista yrittäjyyttä,jotka ovat isoja työllistäjiä.Ei Äänekoski kehity hallilabyrintteja rakentamalla,eikä monitoimiaukio-toria.Kun liikenneyhteydet paranevat,logistiikkakeskuksille valtatienvarrella on loistavat mahdollisuudet.Virkamiehet saavat Äänekosken veronmaksajilta palkkansa.Laitetaan heidät töihin työpaikkojen luomisen puolesta ja lopetetaan turhat vouhotukset.

    Vastaa
    1. Ex

      Jos kaavoitusmonopolilla halutaan toistuvasti estää esimerkiksi päivittäistavarakauppojen tuloa nelostien varteen, niin miten niitä yrityksiä tänne saadaan? On totta, että nämä voi vaikuttaa keskusta-alueen kauppojen kannattavuuteen. Toisaalta kaupungin pitäisi muuttua ja kasvaa terveellä tavalla, ei rajoittamalla tulijoita. Isot yksiköt tuovat asiakkaita myös pienemmille kaupoille. Tulijoita olisi ollut, mutta ei ole oikeasti haluttu ottaa.

      Vastaa
    2. Pekune

      Turha kuvitella, että joku paljon työllistävä teollisuuslaitos tänne tulisi. Miksi se juuri Äänekoskelle tulisi? Isommat yritykset tulevat jos tulevat. Pienyrityksiä laidasta laitaan täällä tarvitaan ja ennen kaikkea yrittäjähenkeä. Vanhahenkinen vasemmistohenki täällä tukahduttaa ilmapiiriä ja aivotoimintaa. Lisäksi virkamiehet voisivat maksaa veronsa Äänekoskelle (muuttaa asumaan tai ainakin kirjansa siirtää) ja sen lisäksi heidän tulee pyrkiä kaikin keinoin hyödyntämään lähipalveluja. Lähipalvelut työllistävät paikkakuntalaisia, joista osa tykkäisi asua Äänekoskellakin.

      Vastaa
    3. Niin laillaan kukin vuorollaan muuttaa -

      Työnvälitys-ja kirkkoherranvirasto voi olla saman pöydän takana, siellä todetaan seurakuntien kirjasta – mihin suuntaan sinä ja edellisenä vuonna olikaan menty

      Vastaa
  7. Viheralueelta

    Joukkoliikenne taas kuntoon viheralueille. Muunmuassa Koivistosta pääsi ennen parikin kertaa päivässä Äänekosken keskustaan ja toisinpäin mutta nykyään linja-autoja ei kertaakaan. 69-tieltä menee linja-autoja myös hyvin niukasti.

    Samalla vietiin kierrätyslaatikot, vanhuksille ja ajokortittomille hankalampi homma kun linja-autot ei kulje eikä kierrätyslaatikoita ole lähelläkään.

    Vastaa
  8. M

    1. Päättäjien/virkamiesten tulisi kuunnella enempi asukkaita ja vähempi konsultteja 2. Päättäjien/virkamiesten tulisi olla rohkeampia ja ”muuttaa menneisyydestä tulevaisuuteen” 3. Kuntalaisten maksettavat verot eivät saisi nousta, saisivat paremminkin laskea 4. Samoiten Äänekosken energian hinnat… 5. Kaupungin tulisi onnistua pitämään edellä mainitut asumiskulut edullisina myös pitemmällä aikavälillä 6. Em. asioiden ”markkinointiin” tulisi panostaa, epäonnistuminen ei voi olla enää vaihtoehto

    Vastaa
  9. Näin se vain on!

    Olisikohan syytä alkaa houkuttelemaan työllistäviä yrityksiä tänne, niin saataisiin työpaikkoja ja sitä myötä asukkaita. Varmaan monikaan ei muuta harrastuspaikkojen takia vaan työpaikkojen takia.

    Vastaa
  10. taito t

    viinakauppa takasin Suolahteen , niin tiedä vaikka tilanne palautuisi edes pikkuisen, vaikka johan ne naapurikuntien asukkaat ovat kai oppineet sinne laukaaseen ajamaan. Vaikka se huvittavalta kuulostaakin
    enkä itsekään kovin montaa kertaa vuodessa ko liikkeessä käy, niin kyllä sen alkon poisvieminen ääslahen hiljensi lopullisesti. Ja kun taitaa mennä nuo muuttotappioluvut samaa tahtia sen kanssa mitä se putiikki on pois ollu . Oli nähkääs sitä hyvää pöhinää kylällä kun naapurikunnastakin tuli vierasta porukkaa kauppareissulle. Nyt ajavat samontein ohi ja kun hiljainen on kylätie, niin eipä sitten kiinnosta enää ketään.
    Vai pitäiskö lakkauttaa kokeeksi ydinkosken puolelta myös alkkomahooliputiikki jos ei sillä mitään merkitystä ole 😉

    Vastaa
  11. Pena

    Hyviä kehittämisvinkkejä voisi löytyä kysymällä täällä työssä muualta kävijöiltä, miksi he eivät muuta Koskelle.

    Vastaa
  12. kake

    itse lähdin koskelta pois, ihan ihmisten takia. sain muualta pienempi palkkaisen homman mut ystävällisemmät ihmiset.eipä edes tule enää käytyä koskella kuin kerran vuodessa ja sekin ahdistuksen aiheuttaa ja suru kuolevaa kylää kohtaan. 10v jo pois ollu. ainut mikä harmittaa,etten tajunnu aikaisemmin lähteä.

    Vastaa
    1. HP:nen

      Vanha 4-tie oli Jyväskylä – Laukaa – Sumiainen – Konginkangas – Viitasaari.

      Jos autoilevat Äänekoskelaiset haluaa, että kaupungin pitäisi laita-alueineen kehittyä ja tervehtyä, Teille arvoisat kaupunki-keskustan asukkaat, menkää Suolahden kautta Sumiaisiin ruokaostoksille esim: T- kauppa Suhariin, siellä tulette ymmärtäneeksi, että mikä on oikea suuntaus lähteä kehittämään kuntaliitoksen tehnyttä nyky-Äänekoskea.

      Tämän linjan olen vuosien saatossa todennut – kaikissa nyt elollissa kunnissa tuo edellä kertomani on todeliisuutta.

      Jos nyt esittämäni asia on sen kokoinen, että jos sille teistä joku – yksikin nauraa, sellainen esitys esityksenä kannattaa toteuttaa, sen tiedän se idea onnistuu.

      Tämän aikakauden kaupunkilainen on sellainen – se aina tahtoo mennä vain kaikenlaisen hullutuksen perässä.

      Vastaa
    2. satu

      Tyhjiin liiketiloihin pitäisi saada yrittäjiä. Voisiko liiketilojen vuokria laskea,ainakin ydinkeskustassa ne ovat päätähuimaavia. Eikö se olisi järkevämpää saada yritykset pysymään,kuin tyhjillään olevat tilat. Yrittäjillä muutenkin kaikki maksut ja kulut on niin suuret, ja vuokriinkin menee iso osa tuloista! Sehän se viihtyvyyttä lisää jos mikä,että kauppoja ja liikkeitä on eikä tyhjiä ikkunoita!

      Vastaa