Äänekoski ei lähde mukaan lukiokokeiluun – ”Tämä on hölmöä!”

Opetusministerin käynnistämä lukiokokeilu ei saa kannustusta Äänekosken Lukiolta.

Lukiokokeilussa valinnaisuuden määrää nostetaan jopa niin paljon, että lukion 75:stä kurssista jopa 32-37 olisivat valinnaisia. Ainoat pakolliset kurssit ovat terveystieto ja uskonto/elämänkatsomustieto, joista määrää lukiolaki. Oppilas voi kuitenkin tahtoessaan jättää esimerkiksi historian opinnot kokonaan pois.

Äänekosken Lukiossa asiasta ei ole ehditty vielä keskustella yhdessä, mutta lukio ei ole kuitenkaan hakemassa kokeiluun mukaan.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä on hölmöä. Tällaista valinnaisuuttahan haettiin lukiouudistuksella alunperinkin. Kauhean väännön jälkeen saatiin aikaan kompromissiratkaisu, jota tässä nyt yritetään käynnistää. Samaan aikaan sitten lyödään pöytään tällainen kokeilu. Ongelma ei ole valinnaisuudessa vaan tässä vatvomisessa, lukion rehtori Jaana Tani sanoo.

Ajatus kokeilun taustalla on se, että lukiolainen kykenee suunnittelemaan omaa koulutustaan mahdollisimman paljon ja jättämään oman tulevaisuutensa kannalta vähemmän merkitykselliset opinnot sivuun.

– Kyllä tässä on opiskelijalla suuri vastuu. Pitäisi olla heti valmis suunnittelemaan omaa elämää pitkälle tulevaisuuteen. Pitäisi myös miettiä, millä motiiveilla niitä valintoja sitten tehdään. Joku voi jättää pois aineita vain niiden työläyden takia. Nykylukiossakin voi valita opintojaan noin 30 kurssin verran. Yleissivistävät pakolliset kurssit on toki nimettynä, Tani sanoo.

Tällä hetkellä lukion opettajia työllistää syksyllä vahvistetun uuden opetussuunnitelman teko ja uusi tuntijako, joka sekin toi oman lisänsä valinnaisuuteen.

– Ilman muuta valinnaisuus on hyvä asia, ja jotain lisää saatiinkin tällä tuntijakouudistuksella, joka käynnistyy ensi syksynä. Uuden kokeilun aloittaminen samaan aikaan uuden tuntijaon kanssa on aika työllistävää touhua näin toimeenpanevan väen kannalta, Tani sanoo.

Muun muassa kansanedustaja Li Andersson on ottanut kantaa, että kokeilun valtava valinnaisuus heikentää lukion yleissivistävää vaikutusta.

– Jollakin tavalla pitäisi kuitenkin pystyä takaamaan ne perusasiat, että yleissivistyksestä voitaisiin puhua. Jos ohjaukselle jää paljon vastuuta, niin mistä ihmeestä me löydetään lisää niitä OPOja, että jokaisen oppilaan kanssa voisi kädestä pitäen käydä suunnitelman läpi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi kokeilun julkistamisen yhteydessä, että tarpeellista yleissivistystä saadaan jo yläkoulusta.

– Ei voi olettaa, että yleissivistys saadaan yläkoulusta. Pitäisikö luottaa siihen, että esimurkkuikäisille, joiden elämässä on paljon muutakin, olisi jäänyt kaikki koulussa opittu päähän. Lisäksi lukiokoulutushan on tuosta näkökulmasta sitten aivan turhaa,  Tani sanoo.

Äänekosken lukiossa jatketaan siis virallisen uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaisesti. Valinnaisuuden lisääminen tulevissa uudistuksissa ei kuitenkaan ole Tanin mielestä huono asia. Se vain vaatisi yhteistä työtä koulutuksen tasapuoliseen järjestämiseen.

– Jos rauhassa mietittäisiin yhdessä, niin löytyisi varmasti toimiva ratkaisu, Tani uskoo.