ÄKS

ÄKS kävi hirvimetsällä ja tutki 100 vuotta täyttäneen Suolahden Metsästysseuran historiaa

22.12.2017 16:12
Kaupunginahallitusen puheenjohtaja Kari Kiiskinen on ollut hirviporukassa jo 24 vuotta.
Suolahden metsästysseura on aavistuksen vanhempi kuin Suomen tasavalta. Seura on aktiivinen, eivätkä seuran säännöt ole juuri vuosikymmenten aikana alkuperäisestä ajatuksesta muuttuneet: on tärkeää turvata metsäriistan säilymistä ja pitää hirvikanta kohtuullisena. 

 

Suolahden Metsästysseura ry:n perustava kokous pidettiin Suolahden nuorisoseurantalolla puoli vuotta ennen Suomen itsenäistymistä. Toukokuun kuudentena päivänä vuonna 1917 oli paikalle saapunut tusinan verran innokkaita metsämiehiä: ratamestari J. Jäykkä, kansakoulunopettaja E. Hasanen, N. Turpeinen, asemapäällikkö R. Ahonius, V. Shroderus, P. Pekkarinen, H. Mört, V. Valkonen, H. Mäntysaari, P. Hintikka, H.R. Koskinen, ja P. Pietiläinen.

Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin sääntöehdotus, joka sai vahvistuksen seuran säännöiksi Vaasan läänin vt. Kuvernöörin toimesta lokakuun kymmenentenä päivänä. Säännöissä mainittiin, että seuran jäsenten tulee harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä edistää ampumataitoa.

Kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, vuonna 1927 metsästysseuran johtokunnan vuosikertomus kertoo, että sääntöjen puitteissa on ensimmäisen vuosikymmenen aikaan toimittukin.

– Aikojen kuluessa on meidänkin maassamme kehittyneet rinnakkain muun kehityksen ohella ampumavälineet ja niiden käyttäjät, johtokunnan puolesta asiapaperin muun muassa allekirjoittanut, matkalaukkutehtailija Adolf Nordlund kertoo.

Melkoisen rajuin sanakääntein otettiin myös kantaa vuoden 1918 sisällissotaan.

Todettiin, että ”ampumataidoissa on vieläkin paljon toivomisen varaa ja kaipaa edelleen kehitystä.”

– Vapaussotamme päätyttyä otettiinkin ampumataidon kehittäminen kansamme puolustuskuntoisuuden valmentamistyössä yhdeksi sen tärkeimmistä pykälistä, 90 vuotta vanhassa vuosikertomuksessa sanotaan.

Lähes sata vuotta sitten eivät maanomistajat olleet myötämielisiä maiden vuokrauksen suhteen.

– Metsästysmaiden vuokraaminen on ollut paikkakunnallamme vaikeaa. On näyttänyt, että metsämaiden omistajat ovat suhtautuneet enempi kylmästi seuramme toimintaan. He ovat mahdollisesti käsittäneet päinvastoin seuramme tarkoituksen metsäriistan turvaamiseksi ja lisäämiseksi.

Eikähän suojelu koskenut vain metsäriistaa. Nimittäin aikoinaan teollisuuden saastuttaman Kuhnamojärven kaloja siirrettiin Jouhtisen lampeen.

– Kalat puhdistuivat noin kuukaudessa, seuran historiikkia kirjoittanut Kauko Luotonen kertoi 1970-luvulla.

Jouhtisen lammen rannalle oleva metsästysmaja ja –sauna ovat olleet jäsenistön ahkerassa käytössä.

Seuran toiminta on ollut vilkasta kaikkina kymmenenä vuosikymmenenä. On pidetty riistamarsseja, tehty jäniksille kerppuja, viritetty telkän pönttöjä, tehty riistapeltoja, pidetty ampumakilpailuja, harrastettu kenneltoimintaa, järjestetty linnunmetsästyskokeita, koulutettu ja kasvatettu uutta sukupolvea metsästyksen pariin. Seuran parista on noussut useita taitavia koirankasvattajia.

Kun passipaikkaa vaihdettiin, paistettiin välillä makkarat. Jahtipäällikkö Ossi Äijäläinen hio strategiat kuntoon tulen loimotuksessa. 

Suolahden Metsästysseura juhli satavuotista taivaltaan Hotelli Keiteleessä hirvipeijaisten merkeissä. Ennen tätä oli useana viikonloppuna lähdetty hirvimetsälle. ÄKS pääsi mukaan passiin.

Kauden ensimmäisenä metsästysaamuna oli käyty läpi tärkeät ja tarkat turvallisuusmääräykset ja –ohjeet. Metsästysseuran maat ovat lähellä taajamaan ja lähellä vilkkaasti liikennöityjä teitä. Passit pyritään hoitamaan siten, ettei hirviä ajeta kohti liikenneväyliä.

– Ohjeissa korostuu, että pitää tietää missä passikaveri on. Myös muita metsässä ja metsäautotiellä liikkujia kunnioitetaan. Turva-asiat ovat ykkösenä, ja jokaiselle jaetaan vihkonen, josta voi vielä kerrata asiat kirjallisena, Kari Kiiskinen kertoi toimittajalle.

Hirvikannan pitäminen aisoissa on tärkeä asia erityisesti tiellä liikkujien turvallisuusnäkökulmasta katsottuna. Äänekoskea halkovilla teillä sattuu tästäkin huolimatta liian paljon hirvikolareita valistaa hirviporukka toimittajaa. Viikko sitten sunnuntaina ajettiin Äänekoskella kaksi hirvikolaria.

– Ilman metsästystä hirvikanta kasvaisi holtittomasti. Hirvi tekee myös tuhoja maanomistajille syömällä taimikoita. Suomalaiset ovat ymmärtäneet hyvin hirvenmetsästyksen vaikutukset, ja toivomme, että kestävä kehitys jatkuu tässäkin asiassa vielä pitkälle tulevaisuuteen, Kari Kiiskinen sanoo.

Suolahden Metsästysseuralla on maita reilut 5000 hehtaaria. Suurin yksittäinen maanomistaja on UPM. Hirviporukka antaakin suuret kiitokset maanomistajille.

– Pienet palstat ovat meille yhtä tärkeitä saada vuokralle, että saamme jatkaa harrastusta, Kiiskinen kiittelee.

Kokoontuminen tapahtui metsästysseuran lahtivajalla, Suolahden entisen kaatopaikan kopilla lauantaiaamuna hämärän aikaan. Siellä saatiin kuulla, kuinka hirvilauman on nähty uineen Kuhnamon yli. Passipaikaksi määrittyi Aatula, eli Suolahden teollisuuskylän takana oleva sähkölinja. Jahtipäällikkö Ossi Äijäläinen oli hionut strategiat ja niinpä viisitoistapäinen miesjoukko osasi mennä paikoilleen kuin elokuvissa. Parituntinen passissa olo tuulisessa ja räntäsateisessa säässä vaatii äkkinäiseltä toimittajalta pitkää mieltä. Onneksi päälle sattui tarpeeksi lämmin vaatekerta. Päälle annettiin vielä oranssi liivi ja päähän sujautettiin samaa sävyä oleva pipo. Aika kului kuitenkin  sukkelaan katseen haravoidessa edessä olevaa metsää.

– Hirvien liikkeitä seurataan riistakameroista sekä jäljistä ja tiedämme missä sarvipäät tai vasaporukat kulloinkin liikkuvat. Lumen tulo auttaa liikkeiden seuraamisessa ja metsästys helpottaa. Ei meidän kannata mennä sellaisille paikoille, joista hirviä ei ole tavattu.

Suolahden metsästysporukka suosii niin sanottua koirametsästystä. Norjanharmaa hirvikoira päästettiin irti Aatulan metsiin. Haukku kuului, ja pian korvanappiin tuli tieto, joka laittoi passiporukan siirtymään sähkölinjan toiselle puolelle.

– Meillä on neljä toimivaa koiraa, joilla haukutetaan hirveä. Kuka hirven ampuu, sitä ei ennalta määritetä.

Hirviporukka toimii omillaan muuhun metsästysseuraan nähden.

– Hoidamme kaikki omat kulumme itse, hirviluvista lähtien ja joka vuosi määritellään niin sanottu hirvimaksu. Myös kaikki lahtivajassa tarvittavat välineet on kustannettu reilun parinkymmenen hirvimiehen pussista. Emme hae kaupungilta tukia, vaan hankimme rahat talkoilla ja koiranäyttelyn tuotolla, Kiiskinen muistuttaa.

Tulipaikkojen rakentaminen on tehty myös talkoilla. Suolahden Metsästysseuralla on laavu Sumiaisten tien varrella sekä pieni tulisijalla varustettu mökki Renttumäessä. Aatulasta jahtiporukka siirtyi laavulle makkaranpaistoon. Siellä pohdittiin mikä meni pieleen, kun hirviä ei tulilinjalle tullutkaan.

– Laavut ovat kaikkien retkeilijöiden ja metsässä liikkujien vapaassa käytössä. Lisäksi meillä on 60-luvulla rakennettu maja ja sauna Jouhtisen rannalla.

Metsästysseura toivoo saavansa nuoret kiinnostumaan lajista. Miehet tietävät, että kun toimintaan tullaan mukaan, siellä myös pysytään. Hirviporukan seniori Esko Niiranen on ollut seuran jäsen jo vuodesta 1960 lähtien.

– Hirviporukkaan pääsee kuka vaan. Seuran jäseneksi pääsee vuoden Suolahdessa taajamassa asunut. Vuoden päästä pääsee mukaan hirviporukkaan, 24 vuotta hirviporukassa viihtynyt Kiiskinen sanoo.

Kolmas jahtiviikonloppu ei ollut kuitenkaan turha. Jouhtisentien varrella kiivettiin rakennettuihin jahtitorneihin ja lyhyt odotus palkittiin, kun tähtäimeen saatiin uroshirvi.

Hirviporukan seniori Esko Niiranen kiipesi hirvitorniin Jouhtisentien varella.
(Kuva: Marjo Steffansson)

Tänään joulukuun 22. päivä vietetään perinteistä Joulurauhanjulistusta metsän eläimille seuran hirvimiesten majalla jonne ajo-ohje kuuluu seuraavasti:

– Sirkkaharjun risteyksestä 69-tietä Konneveden suuntaan noin 1,5 kilometriä, jos oikealla noin kilometrin verran.

Ilta alkaa kello 18. Mukana emeritus  kirkkoherra Jukka Kuparinen.

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy