Arabiemiraatteihin päätynyt Äänekosken lukion kasvatti on oppinut lisää oppimisesta – edessä väitöstilaisuus


Heli Muhonen väittelee kasvatustieteen tohtoriksi ensi viikolla Jyväskylässä.

Äänekosken lukiosta ylioppilaaksi 2008 valmistunut Heli Muhonen on päässyt pitkälle – kirjaimellisesti. Kasvatustieteiden maisteri asuu nykyisin Arabiemiraateissa ja työskentelee tutkijana Abu Dhabissa toimivassa New York Universityn yksikössä.

Pitkälle Muhonen on päässyt myös akateemisesti. Vapun jälkeisenä perjantaina kasvatustieteen maisterilla on edessään väittely tohtoriksi. Väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa puoliltapäivin.

Maisteriksi ja luokanopettajaksi Muhonen valmistui vuonna 2014. Ennen Abu Dhabia hän työskenteli tutkimusavustajana ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella sekä apurahatutkijana.

KASVATUSTIETEEN väitös käsittelee opetusdialogia esiopetuksessa ja alakoulussa. Muhonen havaitsi tutkimuksessaan, että opetusdialogin laatu luokkahuoneissa vaihtelee ja on yhteydessä oppilaiden arvosanoihin.

Muhonen tarkasteli dialogin erilaisia malleja ja niiden laatua. Hän keskittyi tutkimaan opettajan tarjoamaa tukea sekä yhteistä tiedonrakennusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetuskeskustelun laatu on yhteydessä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.

Esi- ja alkuopetuksen oppitunneilta tunnistettiin sekä opettaja- että oppilaslähtöisiä dialogimalleja, joiden laatu vaihteli keskimääräisestä korkeaan. Opettajalähtöisissä dialogeissa opettajat hyödynsivät useita erilaisia strategioita aktivoidakseen oppilaita mukaan keskusteluun. Oppilaslähtöisessä mallissa opettajan tuki pohjautui aktiiviseen kuunteluun, jonka pohjalta oli mahdollista nostaa oppisisällön ymmärtämistä tukevia kysymyksiä.

Kuudennen luokan opetuskeskusteluissa havaittiin, että yhteisessä tiedonrakennuksessa jaettiin pääosin kolmentyyppistä tietoa: faktoja, kokemuksia ja mielipiteitä. Osa opetusdialogeissa keskittyi vain yhden tiedon tyypin jakamiseen, kun taas toisissa keskusteluissa tiedon tyypit sekoittuivat.

Opetuskeskustelun laadun todettiin myös olevan positiivisessa yhteydessä oppilaiden arvosanoihin äidinkielessä ja fysiikka-kemiassa kuudennella luokalla. Mitä korkealaatuisempaa dialogi luokassa oli, sitä parempia arvosanoja oppilaat näissä kahdessa aineessa olivat saaneet.

SE, MILLAISIN keinoin opettaja tuki oppilaan osallistumista ja tiedonrakennusta oli yhteydessä dialogin laatuun. Tiedostamalla erilaisia strategioita ja tiedon tyyppejä opettajalla on mahdollisuus tukea laajempaa keskustelun kirjoa ja useampien oppilaiden osallistuminen yhteiseen tiedonrakennukseen keskustelun kautta.

Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa vuorovaikutuksen ja keskustelun merkitystä opetuksessa. Muhonen pitää tärkeänä, että dialogin määrää ja laatua opetuksessa pystyttäisiin lisäämään, jotta oppilaiden oppimista voidaan tukea paremmin. Opettajien dialogitaitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo opettajankoulutuksen aikana ja jatkaa keskustelevan opettamisen taitojen tukemista täydennyskoulutuksessa.

Dialogin käyttö opetusmenetelmänä tulisi myös aloittaa mahdollisimman aikaisin, kun lasten luontainen kiinnostus jakaa ja kysyä asioita on vielä suuri. Näin tuettaisiin parhaiten oppilaiden vuorovaikutustaitojen varhaista kehitystä sekä oppimista yhteisen keskustelun kautta.

Tutkimuksessa käytettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen luokkahuonevuorovaikutuksen havainnointiaineistoa (videoituja ja/tai ääninauhoitettuja oppitunteja) ja oppilaiden arvosanoja hyödyntäen sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.

TUKEA väitöskirjaan ovat tarjonneet Jyväskylän yliopiston rehtori sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Tutkimus on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, numerona 609, Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625;609, ISBN 978-951-39-7390-2 (PDF), ISBN 978-951-39-7389-6 (print). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7390-2

KM Heli Muhosen kasvatustieteen väitöskirjan ”Educational dialogue in the classroom: Scaffolding, knowledge building and associations with academic performance” tarkastustilaisuus on perjantaina 4. toukokuuta 2018, 12.00, Ruusupuisto, RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä on professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

 

Vastaa