Asemakadun koululla edessä muutto ja muutos

 ÄKS seuraa Asemakadun koulun viimeisiä kuukausia ja muuttoon valmistumista. Kävimme koululla kysymässä rehtorin kuulumisia ja soitimme kaupungintalolla selvittääksemme, miten Suolahden yhtenäiskoulun työmaalla sujuu. Kysyimme myös mitä vanhalle koululle ja sen irtaimistolle tapahtuu.

Tekninen johtaja  Tommi Rautjärvi kertoo, että Telakkakadun koulutyömaalla ollaan aikataulusta jäljessä. Alkuperäinen muuttoaikataulu oli syysloma 2018.

– Olemme aikataulusta jäljessä enemmän kuin viikkoja. Käyttöönottoa viivästytetään ja muutto tapahtuu vuodenvaihteessa 2019, Rautjärvi sanoo ja kertoo viivästyksen johtuvan vaikeuksista liittyen maaperään ja perustusten rakentamiseen.
Keltainen järkäle Asemakadun varrella odottaa kohtaloaan. Rautjärven mukaan kohtalo on enemmän kuin avoin.

– Jos rakennukselle ei löydy järkevää käyttöä ja se muodostuu ongelmaksi, rakennus täytyy purkaa. Purkulupaa haetaan parhaillaan ja myös museoviraston täytyy antaa aiheesta lausunto.

Johtava rakennustarkastaja Arto Tavaststjerna sanoo, että Suolahden kaavassa rakennus on merkitty SR-merkinnällä. Se tarkoittaa sitä, että rakennus on määrätty säilytettäväksi tai suojelluksi.

– Ainakin purkaminen on kielletty, niin kauan kun rakennussuojelumerkintä näkyy asemakaavassa. Kun saamme tarvittavat liitteet purkulupaan, eli lausunnon Keski-Suomen museolta on lupa lainvoimainen.

Puretaanko rakennus tai onko sille uusiokäyttöä tulossa, sitä ei rakennustarkastaja osaa ennustaa.

– Kaikki riippuu museon kannasta, Tavaststjerna sanoo.

TELAKKAKADUN yhtenäiskoulusta tulee upea keskittymä jäähalleineen ja uimahalleineen. Rakentamisen viivästyksen harmitus ei tässä vaiheessa tunnu suurelta takaiskulta.

– Pian pääsemme uuteen ja terveeseen oppimisympäristöön. Vuosia kestänyt prosessi ei ole enää viikoista kiinni. Olemme onnellisia, että lopputulos tulee olemaan hyvin tehtyä ja suunniteltua, Asemakadun koulun 328 oppilaan rehtori rehtori Tapio Saaristo summaa, ja lainaa laulun sanoja.

– Kun me täältä lähdetään, jää grammarikin pöydälle soimaan. Se on meille sama, lähdemmekö keskiviikkona tai perjantaina. Päivä on siinä mielessä sama, sillä lähdemme valmiiseen, emmekä vie täältä mitään mennessämme, Saaristo sanoo.

Talo tyhjenee muutossa vain oppilaista ja henkilöistä. Muuttoautoa ei tarvitse tilata, sillä mukaan ei oteta kuin ehkä tablettitietokoneet, jotka on mahdollista putsata.

– Emme vie mitään mukanamme ja täten minimoimme riskit. Voisi ajatella että voisi viedä, mutta mieluummin ei.
Uusi koulu sisustetaan lattiasta kattoon uusilla kalusteilla. Saaristo kertoo, että parhaillaan tehdään listaa erinäisistä tarvekaluista.  Tässä työssä ollaan pitkällä, sillä kalusteet on jo pääpiirteittäin suunniteltu. Opettajista kootuissa työryhmissä on mietitty musiikki-, maantieto- biologiavälineet ja teknisen- ja tekstiilityön välineet.

– Oli hyvä, kun opettajat pääsivät osalliseksi mietintään. Kun seisoo luokkahuoneen kynnyksellä ja katsoo mitä kaikkea tarvitaan, niin lista on pitkä: pulpetit ja tuolit, oppimis- ja opetusvälineet, roskikset, käsipyyhetelineet ja muut tarpeet. Emme tietenkään hanki mitään turhaa, vaan mietimme tarkkaan todelliset tarpeet. Käytäntö näyttää sitten kuinka onnistuimme hankinnoissamme, Saaristo miettii.

UUDELLE KOULULLE ei tule varsinaisia aineluokkia, lukuun ottamatta teknisen- ja tekstiilityön tiloja. Alakoululaiset käyttävät nykyisen Telakkakadun yläkoulun musiikkiluokkaa soveltuvin osin.

– Usea luokanopettaja opettaa musiikkia jo nyt omassa luokassaan, eli tulemme hankkimaan luokkakohtaisia soittimia ja välineitä, joita pystytään kierrättämään luokasta toiseen. Tulevaisuudessa myös joitakin yläkoulun tunteja voidaan järjestää uudella puolella, Saaristo sanoo uuden koulun piirustuksia esitellen.

Muuton myötä siirrytään myös nykyaikaan, vaikka vanha kunnon taulutyöskentely jää vielä kunniaan.

– Tarkoitus on, että tiloihin tulee liikuteltavia sekä seiniin asennettavia kosketusnäyttöjä, joissa yhdistyy nykyaikainen tekniikka. Varsinaisia liitutauluja ei tule, mutta tussitauluja kumminkin. Koska tekniikka muuttuu muuton myötä, täytyy henkilöstönkin muuttaa työskentelyn toimintatapoja. Dataprojektorit ovat luokissamme olleet käytössä jo vuosien ajan, joten ei tämä ole kuitenkaan mikään hyppäys tuntemattomaan. Pyrimme käymään myös tutustumassa Äänekosken lukiossa nyt käytössä oleviin laitteisiin, jotta pääsemme jyvälle mitä tuleman pitää, Saaristo nauraa.

Henkilöstö on päässyt tutustumaan piirustuksiin ja myös vaikuttamaan joihinkin ratkaisuihin.

ASEMAKADULLA rehtorina lukuvuonna 2014 aloittanut Saaristo tiesi jo taloon tullessaan rakennuksen sisäilmaongelmista ja siitä, että luokkia on hajautettu ”ympäri kyliä”. Tällä hetkellä Asemakadun koulun viisi luokkaa opiskelee muualla kuin emorakennuksessa: kaksi luokkaa entisessä Niskasen liikerakennuksessa, kaksi luokkaa kirjastolla ja yksi luokka Telakkakadun koululla.

– Kyllä minua infottiin millaisiin olosuhteisiin olen tulossa töihin. Vastuu ja kaikenmaailman valmistelut, jotka liittyvät uuden rakentamiseen tulivat kuitenkin pienoisena yllätyksenä. Huoli henkilöstön jaksamisesta on ollut suuri. Haluan, että työyhteisö voi hyvin. Pitää kuunnella ja pitää osata reagoida nopeasti, siinä olen toivottavasti onnistunut hyvin. On myös pitänyt puntaroida omia päätöksiään ja ratkaisujaan, ennen kuin toimii. Meillä on täällä hyvä henki ja avoimesti keskusteleva porukka töissä. Niillä ominaisuuksilla mennään pitkälle.

VUONNA 1952 rakennettuun koulutaloon liittyy paljon muistoja ja tunnesiteitä. Esimerkkinä mainittakoon koulun kymmenvuotisjuhliin Onni Kososelta tilattu kahdeksanneliömetrinen seinämaalaus juhlasalin aulassa on toiminut vuosikymmeniä luokkakuvien taustana. Kuinka tälle käy, tai teoksen vieressä olevalla sankarivainajataululle?

– On paha sanoa, mitä sille käy. Teos on niin jättimäinen, että se jo koonsa puolesta asettaa vaatimuksia. Koska koulun kohtalo on vielä avoin. Toivottavasti rakennukselle löytyy käyttöä. En osaa sanoa, millä mallilla koulun kalusteiden ja tavaroiden jako ja uusiokäyttö on. Uskon, että etuoikeus tavaroihin on järjestöillä ja kenties sen jälkeen pidetään yleinen tavaroiden uloskanto. Vuonna 1965 hankittu sankarivainajien uhriuurnaa jäljittelevä taulu löytää varmasti paikkansa, Saaristo miettii.

Asemakadun koulu (entinen Keskustan koulu) valmistui olympiavuonna 1952. (Kuva: Marjo Steffansson)