KinoMikko avasi uuden elokuvateatterin juhlallisesti. Elokuvateatteriyrittäjä Funkinoksen Marko Nykänen kiitti talkooväkeä puoli vuotta kestäneen remontin avusta. Suuri ja lämmin kiitos meni omalle isälle.
– Isä tuli tänne kolmen kuukauden ajan joka aamu. Ilman hänen työpanostaan olisin ollut tiukalla, Nykänen kiittää.
Nykänen on ilolla laittanut merkille, että nuoriso käy elokuvissa.
– Mutta liian paljon on vielä ihmisiä, jotka miettivät, että pitäisikö lähteä. Tämä ryhmä kun saadaan aktivoitua elokuviin, niin silloin Suomessa elokuvateattereilla menee hyvin, Nykänen haaveilee.
Vastaava avajaistilaisuus pidettiin samassa kiinteistössä, samassa paikassa 30.12.1949, kun Hirveen avattiin elokuvateatteri Hirvi-Kino ensimmäisen kerran. Vuonna 1947 oli palanut palokunnantalo, jonka mukana tuhoutui elokuvateatteri. Eelis Hirvi sai kipinän ja rakensi yritteliäänä miehenä elokuvateatterin. Sali oli iso. Siellä oli peräti 252 paikkaa ja lisäksi neljä aitiota joissa kussakin kahdeksan paikkaa. Ensimmäinen rakennuksessa esitetty elokuva oli nimeltään Orjatyttö.
– Viimeinen elokuva täällä oli 10.6.1965. Elokuvalla oli osuva nimi: Naula omaan arkkuun, Jorma Niskanen tietää.
Tilassa on käyty läpi monenlaisia vaiheita. Elokuvateatteri avattiin vielä myöhemmin uudestaan ja viimeisimpänä tilassa toimi Ravintola Hurmos.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen on tyytyväinen, että Suomen elokuvasäätiö tukee pienempienkin teattereiden toimintaa. Elokuvasäätiön kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas ottaa kiitokset vastaan.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen oli todella tyytyväinen yrittäjän panokseen saada kaupunkiin ajanmukainen elokuvateatteri, jonka ohjelmistossa on tuoreimmat elokuvat ja ensi-illat.
– Arvostusta lisää tietämys alasta. Minulla on itselläni ollut elokuvateatteri aikoinaan. Uuden aloittaminen on hyppy tuntemattomaan.
Kaupungin ja Funkinosken yhteistyö on kestänyt kuusi vuotta. Sitä ennen KinoMikko oli kaupungin pyörittämää toimintaa.
– Joku viisas on sanonut, että asenne alussa ratkaisee lopputuloksen. Toivottavasti tämä pätee, sillä asenne on miehellä kohdallaan. Yrittäjällä pitää olla luovuutta ja rohkeutta, sopivasti jalat maassa ja pää pilvissä. Markolle kiitos, että olemme saaneet näin hienon elokuvateatterin. Eläköön elävät kuvat!
Tuononen on laittanut iloisen hämmästyneenä merkille Äänekosken kulttuuritarjonnan. Hän sanoo sen olevan erittäin hämmästyttävää.
– Täällä on todella vilkasta. Olen äärettömän ylpeä Äänekoskelaisesta kulttuurielämästä. Elokuvan lisäksi meillä on teatteria, konserttia, taideharrastusta, musiikkiopistoa, Keitelejazzia, uhohtamatta korkeatasoisia artistivieraita Painotalolla, ravintoloissa ja Suolahtisalilla. Jyväskylästä saa hakea näin korkeatasoista ja laajaa tarjontaa, jota voi tulla kohtuullisella hinnalla kokemaan. Täällä tekeminen on aidompaa, sitä mä diggailen, Tuononen iloitsee.
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas on tyytyväinen näkemäänsä. Ilman säätiön tukea Suomesta tuskin löytyisi pieniä elokuvateattereita.
– Suomen elokuvasäätiöllä on kaksi ilonaihetta vuosittain. Toinen on kotimaisen elokuvan ensi-illlat ja toinen uusien teattereiden avaaminen. Ensi-iltoja meillä on vuosittain noin 30, mutta elokuvateattereita avataan huomattavasti harvemmin.
Elokuvasäätiö tukee monipuolisesti suomalaista elokuvaa, ei pelkästään tekemistä ja levittämistä ja esittämistä. Säätiön toiminta on myös elokuva-, kulttuuri- ja aluepolitiikkaa.
– Digitoinnilla turvattiin elokuvatoiminannan jatkuvuus Suomessa. Säätiö on käyttänyt kymmenessä vuodessa yli 10 miljoonaa euroa elokuvasalien digitoinnin rakentamiseen. Siksipä myös pienet paikkakunnat saavat ensi-illat samaan aikaan kun ne tulevat pääkaupungin valkokankaalle.
Ahokas haluaa muistuttaa äänekoskelaisen suurmiehen Mikko Niskanen merkityksestä koko Suomen elokuvalle.
– Hän on eittämättä yksi tärkeimmistä suomalaisista elokuvaohjaajista, yksi tärkeimmistä elokuvaohjaajista kautta maailman. Niskanen on aina ollut hyvin vahvasti kosketuksessa muuttuviin aikoihin ja tunnistanut ensimmäisten joukossa muutoksen merkit, joista muut ovat päässeet perille vasta myöhemmin.
Ahokas luonnehtii elokuvateatterin perustamista rohkeaksi teoksi.
– Elokuvasäätiö on ilolla mukana tällaisissa hankkeissa. Lähdimme mukaan mielellämme Markon kanssa yhteiselle matkalle ja olemme iloisia siitä, että olemme voineet myötävaikuttaa tämän hienon ajanmukaisen teatterin syntyyn.
Mona Steffansson lauloi tilaisuudessa Mikko Niskasen ohjaaman Asfalttilampaat -elokuvasta tunnetuksi tulleen Kaj Chydeniuksen säveltämän ja Aulikki Oksasen sanoittaman kappaleen Sinua sinua rakastan. Jorma Niskanen oli mukana isänsä muotokuvan paljastuksessa.
Peter Toiviainen ja ohjaaja Selma Vilhunen esittelivät elokuvan Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan syntyä. Tyttö nimeltä Varpu on hieno ja haikea elokuva. – Se on yksi esimerkki siitä, kuinka hyviä elokuvia Suomessa tehdään, Harri Ahokas sanoi.
Onnea Marko! Silloin kun lähdit vetämään Kino-Mikkoa valtaosa Äänekoskelaisista oli valmis lyömään vetoa siitä että et onnistu, mutta näytit että yrittämällä ja lisää yrittämällä onnistuu. Hienoa ja vielä kerran ONNEA JA MENESTYSTÄ !