Ensijäälle jo ensi kesänä?


Äänekosken Kiinteistönhoito oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen esittelee Suolahden uuden jäähallin mallia ja paikkaa. Kiekkokentän aloituspiste on kutakuinkin selän takana ja kiekko putoaa jäähän jo ensi kesänä. Taustalla näkyvä vanha kevytrakenteinen halli myydään. Se voidaan purkaa ja pystyttää uudelleen.

Suolahden uuden jäähallin rakennustyöt käynnistyvät syksyn aikana. Tavoitteena on lokakuu, mutta viimeistään marraskuussa töihin päästään käsiksi.

 

Suunnitelmissa on päästä ensijäille jo ensi kesänä. Halli sijoittuu uima- ja jäähalleille johtavan tien päälle ja viereiseen metsikköön, jota on jo alettu kaataa. Proavera Oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen toteaa rakennusurakoiden kilpailutuksen olevan käynnissä. Hankeen 4-5 miljoonan euron kustannusarvio tarkentuu urakkasopimusten myötä. Nykyinen kevytrakenteinen jäähalli voidaan purkaa ja toivottavasti käyttää uudelleen.

– Se tulee mahdollisesti myyntiin ja ideoimalla sitä voi hyödyntää monin tavoin.   

Lämpö talteen ja käyttöön

Tavoitteena on rakentaa maailman energiatehokkain jäähalli, joka pyörii jopa nollaenergialla, kun jään teosta ja sen ylläpidosta syntyvä lämpö voidaan hyödyntää täysipainoisesti vieressä sijaitsevalla koulukeskuksella ja uimahallilla.

– Sinänsä mitään uutta tekniikkaa ei ole käytössä, mutta energian talteenottoa on tehostettu äärimmilleen. Mitään ei puhalleta harakoille.

– Uusi juttu on myös se, että kylmäaineena käytetään hiilidioksidia koko jäähdytysprosessissa, myös jään alla kulkevassa putkistossa, joten halli on ympäristöturvallisempi kuin vanhat hallit.

Virmanen toteaa, että energiataloudellinen hallihanke on herättänyt alan toimijoiden mielenkiinnon laajasti, jopa ulkomaita myöten.

– Tämä sopii mainiosti vihreän ja uusiutuvan Äänekosken profiiliin ja tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita, Virmanen muistuttaa.  

Katsomo jopa mestistasolle

Katsomotilojen suunnittelussa on varauduttu mestaruussarjatason peleihin. Virmanen kertoo, että vielä ensi vaiheessa ei rakenneta suurta yleisöaluetta, mutta tilat ovat muunnettavissa yli 1200 katsojalle. Kahviotilat rakennetaan heti ensivaiheessa.

– Tilat on mitoitettu tehokäyttöön.

Hallin rakennuttaa ja omistaa Proavera Oy, joka on kaupungin yhtiö.

– Halliaikaa myydään, myös kaupungille joka jakaa sitä sitten myös asukkaille ja kouluille tarpeiden mukaan.

Uuden hallin pääkäyttäjät ovat jääurheiluseurat.

– Toiminta pyörii siis vanhaan malliin.

Virmanen arvioi, että esimerkiksi Suolahden Urhon jääkiekolle tarjoutuu mainio mahdollisuus kehittää toimintaansa.

– Uusi halli tukee tavoitteita ja uskon, että mestis on hyvinkin saavutettavissa. Tiloista se ei ole kiinni, Virmanen sanoo. 

Elinvoimaa Suolahteen

Virmasen mukaan, kiinnostusta hallin käyttöön on jo nyt laajemminkin, sillä maakunnassa ja etenkin Jyväskylässä on pulaa jääkentistä.

– Tarvetta on, ja muutaman kymmenen kilometrin matka jäähalliin on jo tuttua monissa jääurheiluseuroissa. Suuri osa käyttäjistä tuleekin kauempaa, Virmanen arvioi.

Hanketta on ideoitu ja suunniteltu kaupungin tilapalveluiden ja maan johtavan halliasiantuntijan Suomen Projektori Oy:n yhteistyönä. Virmanen toteaa, että uusi halli ja jääliikunnan jatkuminen on mainio asia Äänekoskelle ja lisää elinvoimaa. Vaikka uusia työpaikkoja ei juurikaan synny, toiminta vilkastuttaa taajamaa ja vahvistaa koko kaupungin palvelurakennetta.

Vastaa

  1. Mika

    Äänekoski perustelee kaikkia hankkeitaan ”elinvoimalla”. Elinvoimaan tarvittaisiin muuttoliikettä kaupunkiin, kun se on edelleen kaupungista pois? Heti, kun edelliset uudet urheilupaikat nousivat alkoi nurina niiden käyttömaksuista. Nehän tulevat nousemaan piankin, koska kaupunkiin ei ole tulossa uusia asukkaita ja vanhatkin kuolee/muuttaa pois. Miten tämä ”elinvoima” kelpaa perusteeksi vuodesta toiseen tässä sumutuksessa? Mielenkiintoista olisi nähdä, moniko päättäjistä saa taloudellista hyötyä näistä päätöksistä?

    Vastaa