Hoitajaako nyt tarvitaan? Kysyimme, millainen on tilanne julkisen puolen vanhustenhoidossa


Myös julkisella puolella pitää kiirettä vanhustenhoidossa. Laitosasumista ei saisi suosia, sillä suunta on kotiin vietäviin palveluihin. 

Jos hoitajamitoitusta nostetaan eduskunnassa kaavaillun suosituksen mukaisesti on Äänekoskella on 32 hoitajan vaje. Nyt ollaan arvokysymyksen äärellä. 

 

Nyt näyttää siltä, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat velvoittavan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vanhustenhoidon parantamiseksi. Eduskunnassa näyttää olevan tahtoa laatia uusi vanhuspalvelulaki, johon hoitajamitoitus kirjataan. Jos eduskunnan enemmistö haluaa, niin tulevaisuudessa lakiin on kirjattu 0,7 hoitajaa per vanhus. Toivotaan, ettei tahtotila ole vain vaalien alla oleva sykäys. 

Yksityiset hoivakodit ovat olleet viime aikoina otsikoissa, mutta myös julkisen puolen vanhustyössä ollaan kiireisiä sekä kuormitettuja. Äänekoskella kunnallisessa hoivatyössä hoitajamitoitukselle suositus on 0,5. Henkilöstö kertoo ÄKSälle, että kiire näkyy ja tuntuu niin hoitajalla kuin laitoksessa tai kotihoidossa olevalla vanhuksella. Palveluasumisen puolella asuu 157 vanhusta, yksityisen toimijalla, Esperissä, kahdeksan. Muistolassa ja Hoivalassa on noin 40 paikkaa ja kotisairaanhoidon piirissä vuoden 2017 tilaston mukaan on 656 kuntalaista. Luku on tänä päivänä huomattavasti suurempi. Paikkaa jonottaa seitsemän, joista kolmen hoito on turvattu lyhytaikaispaikalla. 

Perusturvajohtaja Saara Kuusela kertoo tilanteen Äänekoskella olevan varsin hyvä. 

– Mietimme, lähdemmekö tasaamaan hoitajamitoituksia. Tulen esittämään vielä tämän kevään aikana resurssien lisäämistä. Tämä ei kuitenkaan johdu julkisuudessa käytävästä keskustelusta, vaan ajattelutavastani ja tekemistäni huomioista, Kuusela sanoo. 

Äänekoskella ”huonoin” tilanne on Kuhnamon palvelukeskuksella, jossa hoitajamitoitus on 0,47. Tukipuussa mitoitus on 0,49. 

– 0,5:een päästään määräaikaisilla työntekijöillä. Hoivalassa ja Sumiaiskodilla mitoitus on 0,55. Kaupungilla on yhdeksän yksikköä, joista viidessä on 0,6-0,67 hoitajaa, Kuusela sanoo. 

Kuuselan laskujen mukaan hoitajamitoituksen nosto tietäisi 31,7 vakanssia lisää. 

– Euroissa tämä tietäisi noin 1,8 miljoonaa, Kuusela laskee.

Lähihoitajien liiton SuPerin tekemän selvityksen mukaan yhden asiakkaan hyvä perushoito vaatii 150 minuuttia vuorokaudessa. Ikäihmisten asumispalveluissa olevat henkilöt ovat keskivaikeasti muistisairaita ja runsaasti apua tarvitsevia. Jos henkilöstömitoitusta nostetaan 0,8 on hoitajalla aikaa asiakkaalle 210 minuuttia vuorokaudessa, jolloin yksilöllinen hoito korostuu hyvän perushoidon, ruoan ja vuodepaikan lisäksi. Asiakas pääsee ulkoilemaan ja saa viriketoimintaa, vaikkapa juttuseuraa tai vierelleen hoitajan, joka ennättää lukea lehdestä päivän uutiset. 

Kun hoitajamitoitus on 0,5 on hoitajalla on aikaa asiakkaalle 135 minuuttia vuorokaudessa. Tähän sisältyy perushoito, ruoka ja vuodepaikka. SuPer muistuttaa, että hyvä hoito ei ole säilytystä, 0,5 se saattaa olla juuri sitä. 

– Vuodepotilaan ruokailuun saattaa mennä parikymmentä minuuttia, ÄKSälle kerrotaan. 

Lähihoitajat työskentelevät sananmukaisesti lähellä asiakasta. SuPer muistuttaa, että heille on annettava riittävästi aikaa laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Äänekosken SuPerin pääluottamusmies Johanna Vertainen saa viikoittain kuulla henkilöstön huolia kiireestä ja riittämättömyyden tunteesta. 

– Lakiin on kirjattava hoitajamitoitus ja sanktiot sen rikkomisesta. Vanhukset ansaitsevat laadukkaat palvelut ja hoitajat työolot, jotka mahdollistavat työn tekemisen hyvin, Vertainen painottaa. 

Vertainen kertoo, että kaupungin eri yksiköissä mitoitukset vaihtelevat. 

– Suurin ongelma lienee se, että hoitajan työ ei kohdennu hoitotyöhön ja eikä asiakkaan kohtaamiseen. Hoitajien tehtävänkuvaan kuuluu usein myös vaatehuolto ja siivousta ja tiskausta, joten tosi tiukoilla ollaan, Vertainen sanoo. 

0,7 kuulostaa Vertaisen korvaan hyvältä.

– Tällä mitoituksella olisi jo oikeasti merkitystä, ja olisi erittäin hieno asia, joka näkyisi vahvasti asiakkaan arjessa. Kysymys on tietenkin rahasta, mutta tämä on myös samalla arvokysymys, Vertainen sanoo. 

Viime viikonloppuna Äänekoskella vierailleet puoluepomot vastasivat ÄKSän kysymykseen hoitajamitoituksesta näin: 

Li Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja

– Näiden viime aikoina esiin tulleiden epäkohtien mahdollisuus on ollut tiedossa jo silloin, kun päätöksiä on tehty. Niiltä on tietoisesti suljettu silmät. Meillä on laissa luku hoitajamäärälle, mutta se on liian alhainen. Vähimmäisluku joustaa kyllä ylöspäin hoidontarpeen mukaan, mutta tällä hetkellä perustaso on liian matala. Lakiin on kirjattava vähimmäisluku 0,7 sekä valvontaa parannettava. Tällä hetkellä Valviralla on yksi henkilö, joka vastaa Suomen vanhuspalveluista.

Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

– Jos aivan rehellisiä ollaan, niin yhdelläkään puoluejohtajalla ei ole kompetenssia arvioida hoitajamitoitusta. Sen kirjaaminen lakiin tuo alan paremmin valvonnan piiriin, muttei ratkaise itse ongelmaa, eli liian pientä rahoitusta. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat hankinnoissa menemään edullisuus edellä. Ratkaisu tähän on nostaa valtionosuuksia, joita edellinen hallitus leikkasi siitä huolimatta, että nämä seuraukset olivat nähtävissä.

Petteri Orpo, valtiovarainministeri

– Viime päivinä esiin tulleet laiminlyönnit eivät kuulu Suomeen. Alan valvonta pitää saada kuntoon ja sanktiot kohdalleen, ja siinä lakiin kirjaaminen auttaa. Kokoomuksen yleinen kanta on se, että Suomeen tarvitaan lisää vanhusten hoitajia, mutta määrä tulee arvioida yksilöllisen tarpeen mukaan. Se ei ole yksi kaavamainen luku. Meidän pitää kannustaa ihmisiä lähihoitajan opintoihin ja nostaa ammatin arvostusta.

Sanna Marin, SDP:n varapuheenjohtaja

– Olemme olleet jo vuodesta 2012 sitä mieltä, että hoitajien vähimmäistaso 0,7 tulee saada kirjattua lakiin. Hoitajien lisäksi myös tukihenkilöstöä tarvitaan lisää, esimerkiksi siivoukseen ja ruoanlaittoon. Vanhustenhoito on ala, jolla hoitavien käsien määrä on suoraan verrannollinen palvelun laatuun ja potilaiden hyvinvointiin. Puuttumalla finanssipuolen verotuksen porsaanreikiin saisimme tarvittavan rahoituksen valtion kassaan.

Vastaa