Adventtikalenterin neljästoista luukku avaa katsojan eteen perinteisen joulukuvauksen: ikääntynyt pariskunta tutkii kynttilöiden valossa joulun sanomaa pyhästä kirjasta.
Pöydälle on levitetty tilanteeseen sopiva, juhlallinen hapsuliina. Hyvin syönyt kissa istuskelee jaloissa. Hannula on rakentanut idyllisen asetelman, johon on liitetty sopusointuinen toivotus ”Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 1982. Simo Hannula”. Ehkä ainoa silmiinpistävä, harmoniaa rikkova elementti näkyy pariskunnan taustalla; kyseessä ei ole joulukuusi vaan palmu, joka yleensä liitetään pääsiäisen tapahtumiin.
Rokokootyylisen pöydän katsoja on tavannut jo aiemmin vuoden 1974 joulutervehdyksen yhteydessä. Kissakin saattaa olla sama lemmikki, joka vain ajan saatossa on saanut lisää elopainoa. Kuvaan on vangittu vahva yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden tunne ja siinä on korostettu perinteen merkitystä.
Teoksen kuvakenttä on palannut perinteiseen nelikulmaiseen muotoonsa, tosin se on lähentynyt neliön muotoa (9,7 x 8,8). Kuva-aukon vasemmassa alakulmassa on sarjamerkintä 19/99, joka kertoo vedoksen olevan järjestyksessä 19. sarjassa, jossa kokonais-vedosmäärä on 99. Tpl’a kertoo taiteilijan itse vedostaneen teoksen ja se on myös virallisesti signeerattu. Teos on siis tarkoitettu taidemarkkinoille, vaikka se on luonteeltaan varsin henkilökohtainen.