Kolmas Joulumantelikappale kertoo joulun pelleistä.
Tarina kertoo, että biisiä ruvettiin alunperin rukkailemaan työnimellä Joulun kellot. Pelleihin päädyttiin, kun alettiin keksiä korvaavia sanoja vähän jo klisehtäneille kelloille. Sanoittaja Taina Laitinen ammensi inspiraatiota menneiden aikojen komistuksista, miehistä, jotka ankarasti yrittävät kompensoida rupsahtanutta oloaan ja olemustaan kertomalla joulupöydässä kömpelöitä isä-vitsejä.
– Tällaisten mukahauskojen, nousuhumalassa kovasti vain itseään rakastavien punaniskojen tyyliin kuuluu kiiltokuvamainen joulu, jota biisin laulaja katselee kadulta ikkunan läpi. Samaan aikaan laulaja näkee kadun toisella puolella surkeassa kunnossa olevia, kenties kodittomia ja/tai päihteitä väärin käyttäviä joulunviettäjiä, joille viikonpäivä, juhlapyhä tai kuukausi on melko merkityksetön, bändi kuvaa.
Laulun sanoma? No se, että loppujen lopuksi sekä hyvin toimeentuleva perheenisä että kadulla joulunsa viettävä punkkari hukuttavat murheensa jouluna samannäköiseen pulloon.
Kolmas TONTTUAalto -yhtyeen ja tämän kappaleen reseptiikka on seuraava:
Laulu, basso, sanat – Taina Laitinen
Kitara, sävellys, ajattelu – Janne Poikolainen
Rummut, tsemppaus, sydän – Sami Väisänen
Äänitys & miksaus – Pekka Ouli
Videotuotanto – Jouni Sohlman
Yhtye haluaa käyttää tilanteen hyväkseen ja kiittää kaikkia pellejä.
– Ainakin Hermannia ja Miljoonaa.
– Onko tää nyt sellanen keissi, että jos et tunnista lähipiiristäsi tätä henkilöä, se olet sinä itse? Joulumanteli toimitus pohtii syvällisesti.
