Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juho Kautto otti kantaa itsenäisyyspäivän juhlapuheessaan siihen, ettemme lähtisi erottelemaan toisiamme mielipiteen, uskonnollisten vakaumusten, etnisen alkuperän tai minkään muun asian suhteen.
Juho Kautto piti suurena kunniana saada pitää juhlapuhe kaupungin järjestämässä satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäiväjuhlassa
– Minulla on suuri kunnia saada puhua teille Suomen 100 vuotisjuhlassa täällä Äänekosken komeassa kulttuurikehdossa. Sata vuotta on ihmiselämässä pitkä aika, eikä se aivan lyhyt ole valtionkaan historiassa. Olemme onnekkaita, kun saamme viettää itsenäisyyspäivää rauhanomaisissa merkeissä. Meidän ei tarvitse kärsiä sodasta ja vainosta. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut isänmaamme historiassa, eikä ole tälläkään hetkellä kaikissa maissa.
Kautto muistutti, kuinka Suomen itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet olivat täynnä vaikeuksia. Hän sanoi, kuinka ittsenäisyytemme alussa kansalaissota jakoi Suomen kahteen leiriin.
– Tästä itsenäisyytemme alkutaipaleen kansallisesta tragediasta on voitava puhua edelleen tänäkin päivänä. Ei millään lailla ketään kuitenkaan syyllistäen. Puhua siinä mielessä, että osaamme välttää tulevaisuudessa vastaavat tragediat. Puhua myös siinä mielessä, että vastaavanlaisia sotia käydään ympäri maailman. Meidän on hyvä myös ymmärtää, että tästä omaa maatamme kohdanneesta järkyttävästä tapahtumasarjasta ei ole kuitenkaan kuin sata vuotta. Tämä on verrattain lyhyt aika historian kulussa.
Sotien hinta oli Suomelle myös aineellisesti kova: menetimme maata, ja jouduimme sotakorvausten maksajaksi.
– Menetimme noin kymmenen prosenttia pinta-alastamme rauhanehdoissa. Jouduimme myös maksamaan valtavat sotakorvaukset. Korvausten määrä oli useita satoja miljoonia dollareita. Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa, joka maksoi sotakorvaukset täysimääräisenä. Tämä kertoo omalta osaltaan jotain Suomalaisten sisukkuudesta ja periaatteellisuudesta.
Kautto sanoi puheessa kuinka sodan jälkimainingeissa Suomi ja suomalaiset näyttivät yhteisen solidaarisuutensa ja lujan luonteensa, kun karjalan evakkoja asutettiin ympäri Suomen.
– Tämä valtava evakuointi ja heidän asuttaminen on ollut köyhältä ja pieneltä kansaltamme uskomaton ponnistus. Helppoa se ei varmasti ollut eikä kivuttomasti mennyt mutta sen sukupolven ihmisillä oli valtava auttamisen halu toisia kohtaan ja vahva usko parempaan tulevaisuuteen. Sotiemme veteraanien sukupolvi sekä heidän lapsensa rakensivatkin Suomen ennennäkemättömän nopeasti siihen kukoistukseen missä olemme tänä päivänä, Kautto kiitteli.
Sodan kauhut ovat seuranneet suomalaisia monilla tavoin aivan näihin päiviin saakka. Sota jätti lukuisia lapsia isättömiksi ja sodan kauhuista tuli paljon sekä fyysisesti, että henkisesti vammautuneita miehiä jälleenrakentamaan sodan runtelemaa Suomea.
– Myös minun sukupolvessani on paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet läheisensä sodissa. Itsekin kuulun tähän joukkoon isoisäni kaaduttua jatkosodan viimeisinä kuukausina
Kautto toivoi, että osaamme ottaa oppia historiasta ja vaalimme rauhaa kaikin keinoin. Suomi on vuosikymmenten ajalta tunnettu ja tunnetaan edelleen rauhanrakentajana, jossa suurvallat ovat käyneet puolueettomia keskusteluja keskenään.
– Olemme velkaa sotiemme veteraaneille sen, ettemme anna pitkän rauhanomaisen historiamme murentua. Meidän tulee olla entistä vahvemmin rauhanrakentajia tässä hyvin rauhattomassa maailmanpolitiikan tilanteessa. Meidän tulee rakentaa ymmärrystä erilaisten kansakuntien välille. Vanha viisaus, että sodat eivät lopu sotimalla, on edelleen hyvin ajankohtainen, Kautto muistutti.
Kautto kertoi kiitollisena, kuinka hänen ikäluokkansa on päässyt nauttimaan hyvinvointivaltion antimista jo lapsuudesta alkaen.
– Minun ei ole tarvinnut pelätä sotia tai muutoinkaan kokea vakavaa puutetta mistään elämän keskeisistä asioista. Minun aikanani Suomessa on voinut ilmaista mielipiteensä vapaasti joutumatta sen johdosta vainon kohteeksi. Minun sukupolvellani on ollut myös mahdollisuus kouluttaa itseään tasavertaisesti. Minun sukupolveni tulee vain muistaa meille valmiiksi pedattu maailma ja antaa sille riittävästi arvoa. Jokaisen sukupolven velvollisuus on jättää lapsille maa ja maailma entistä paremmassa kunnossa. Nyt on meidän nuorempien vuoro. Tämän ovat lapsemme ansainneet, Kautto painotti.
Kautto listasi tärkeiksi syyksi Suomen menestykseen vahvan solidaarisuuden sekä heikoimmista huolta pitäminen.
– Olemme rakentaneet Suomen erääksi maailman menestyneimmistä valtioista sillä, että olemme mahdollistaneet jokaisen elämän edellytykset varallisuudesta riippumatta. Viimeisinä vuosina, tai jopa vuosikymmeninä tämä kehitys on kuitenkin kääntynyt mielestäni ikävään suuntaan.
Kautto on huolissaan eriarvoistumisesta. Hän muistutti, ettei hyvinvointivaltiomme peruspilareita tule horjuttaa.
– Suomessa on ihmisten välinen eriarvoisuus lisääntynyt huolestuttavasti. Meillä on lisääntyvä joukko ihmisiä jotka eivät pääse nauttimaan kaikesta hyvästä mikä tähän maahan on rakennettu. Tähän joukkoon kuuluu niin ikäihmisiä, kuin lapsiakin. Suomi on edelleen eräs maailman rikkaimmista maista ja meillä on mahdollisuus pitää huolta heistä, jotka siihen eivät syystä tai toisesta itse kykene. Tulee myös muistaa että, jokainen ei ole elämässään oman onnensa seppä, vaan jokaiselle meille voi tulla elämän varrella hetkiä jolloin yhteiskunnan tukiverkot ovat tarpeen. Olemme kaikki yhteisvastuullisesti osallistuneet verovaroin näiden tukiverkkojen rakentamiseen.
Äänekoskella menee tällä hetkellä taloudellisesti hyvin.
– Olemme päättäjinä myös voimakkaasti katsoneet tulevaisuuteen ja tehneet suuria investointeja niin kouluihin, päiväkoteihin kuin vapaa-ajan palveluihinkin. Meillä on kuitenkin myös suuria haasteita. Kaikki ikäihmisemme ja osa nuoristamme ei voi hyvin tällä hetkellä. Meidän tulee jatkossa entisestään panostaa näihin ihmisiin. Sivistyksen mittari on se, kuinka pidämme huolta vanhuksistamme jotka ovat tämän maan rakentaneet ja lapsistamme ja nuoristamme jotka jäävät tänne meidän jälkeen Äänekoskea ja koko Suomea edelleen rakentamaan. Mielestäni voimme kuitenkin Äänekoskella katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Äänekoski on hyvä paikka elää meille jokaiselle, kun teemme kaikki sen eteen voitavamme. Jokainen voi tähän osallistua voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan. On tämä sitten vapaaehtoistyötä tai lähimmäisen auttamista muulla tavoin. Meidän päättäjien tehtävä on mahdollistaa tämä omilla päätöksillämme. Selviämme varmasti haasteista, kun pidämme yllä hyvää yhteisen tekemisen meininkiä erilaisista yhteiskunnallisista mielipiteistä huolimatta. Rakennetaan Äänekoskesta edelleen parempi paikka meille kaikille.
Kautto kiitti sotiemme veteraaneja ja edellisiä sukupolvia jotka ovat tehneet Suomesta hienon maan meille kaikille elää.
– Haluan myös osaltani muistuttaa, että pidetään Suomi edelleen maana, josta voimme olla kaikki joka päivä ylpeitä. Mitä tasa-arvoisempi kansa, sitä vahvempi se on. Huolehditaan jatkossakin kaikista heikoimmista. Pidetään mielessä, ettemme erottele toisiamme mielipiteidemme, uskonnollisten vakaumusten, etnisen alkuperän tai minkään muunkaan meille itsellemme tärkeän asian suhteen. Olemme kaikki yhtä suomalaisia. Pidetään yhtä siis seuraavatkin sata vuotta. Tänään olemme kaikki juhlamme ansainneet, Kautto sanoi.
