Juho Kautto vappujuhlan puheessaan: Taloustalkoisiin halutaan vain heikommassa asemassa olevat


Vapun alla Sumiaisiin muuttanut Juho Kautto Suolahdessa vietetyn Äänekosken vappujuhlan juhlapuhujana.

Yksityistäminen, veroparatiisit, maan hallitus, sote – aiheita ei juuri Sumiaisiin muuttaneen Juho Kauton vappujuhlan juhlapuheesta puuttunut.  

– Tämän vuoden vappupuheestani ei aiheita puutu. Meillä on ollut vuoden päivät porvarihallitus, jonka tekemiset ovat olleet uskomattoman härskejä. En muista minkään hallituksen ajaneen näin kovaa oikeistolaispolitiikkaa, joka haluaa rakentaa Suomeen uudestaan luokkayhteiskunnan. Nykyinen keskustan, perussuomalaisten sekä kokoomuksen muodostama hallitus sai vuosi sitten eduskuntavaaleissa vahvan valtakirjan, joten niiltä osin on pulinat pois. Silti rohkenen sanoa, etteivät äänestäjät tienneet mitä tulevat saamaan, tai saaneet sitä mitä tilaavat, kuten Perussuomalaiset asian ilmaisivat vuoden takaisessa kampanjassaan.

Kautto sanoo, että maan hallituksella on yksi keskeinen tavoite on yksityistäminen. 

– Hallitus haluaa yksityistää palveluita ja kansallista omaisuutta mahdollisimman paljon ja tekevät sen taitavasti ujuttamalla.Tämä näkyy muun muassa muuten niin toivottavan Sote-ratkaisun yhteydessä, kun kokoomus sai tahtonsa läpi niin sanotusta valinnan vapaudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä julkisen terveydenhuollon asteittaista alasajoa ja sen saattamista monikansallisten pörssiyhtiöiden pelinappulaksi. Toisaalta hallitus haluaa yhtiöittää metsät ja liikenneministeri Anne Berner haluaisi jopa yhtiöittää tiet. Tässä vaiheessa toki valtion omistamien yhtiöiden hallintaan mutta tämä on askel siihen, että kaikki on kaupan. Kokoomuksen ideologiaan tämän kaiken tiesin sopivan mutta olen hämmästynyt, kuinka perussuomalaiset ja keskusta tukevat myös näitä ajatuksia. Olisin kuvitellut näiden puolueiden olevan myös syrjäisempien maakuntien ihmisten puolella.

Kautto sanoo, että hallitus toistaa Sipilän suulla mantraa, että kaikkien on kannettava kortensa kekoon.

– Tähän mennessä taloustalkoisiin ei ole osallistunut kuin kaikissa heikoimmassa asemassa olevat. Eläkeläisten asema on heikentynyt entisestään eläkkeiden indeksien jäädytysten vuoksi ja muun muassa kelakorvausten omavastuurajan noustessa. Opiskelijoilta leikataan opintotukea ja indeksit jäädytetään, puhumattakaan koulutuksen määrärahojen leikkauksista, joka on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.Työttömien ansiopäivärahan kestoa leikataan rajustisekä käytännössä pakotetaan palkattomaan työhön työministerin viimeisimmän älynväläyksen toimestajota niin kauniisti mainostetaan vapaaehtoisena työkokeiluna. Hyvin ongelmallista on myös se, että hallituksen useat leikkaukset osuvat samoille ihmisryhmille, mikä aiheuttaa lisääntyvää köyhyyttä Suomessa. 

Kauton mukaan maan hallitus tekee hallaa monella eri sektorilla.

– Oma lukunsa on Sipilän ”vatulointi” yhteiskuntasopimuksen vai onko se nykyisin työllisyys-ja kasvusopimuksen ympärillä. En tiedä lähihistoriasta yhtään hallitusta, joka olisi asettunut näin selkeästi suurpääoman puolelle ja uhkailemalla pakottanut ammattiyhdistysliikkeen heikentämään jäsentensä työehtoja, lisäämään työaikaa ja pudottamaan palkkojaNykyinen hallitus ja kaksi edellistä hallitusta ovat antaneet lähinnä suurpääomaa hyödyttäviä helpotuksia lähes kolmella miljardilla eurolla. Näitä on Kela-maksun poisto, yhteisöveron alentaminen sekä sosiaaliturvamaksun alentaminen yksityisiltätyönantajilta. Mahdollisen työllisyys- ja kasvusopimuksen syntyessä siirretään noin 2,5 miljardia euroa työntekijöiltä tulonsiirtoja työnantajille.

Työajan lisäys jakaa jyrkästi mielipiteitä. Kautto ei usko työajan lisäämisen lisäävän työpaikkoja.

– En voi käsittää matematiikkaa, kuinka työajan lisäys työtätekeville tuo uusia työpaikkoja. En myöskään usko palkanalennusten johtavan muuhun kuin lisääntyvään kotimaisen ostovoiman heikentymiseen ja sitä kautta kulutuksen vähentymiseen ja meidän kaikkien vahingoksi. Tarvitsemme työpaikkoja ja siitä olemme kaikki samaa mieltä, mutta nämä toteutetut keinot eivät ole tuoneet luvattuja työpaikkoja, eivätkä tule tuomaan. Pienyrittäjät tarvitsevat tukea ja väitän, että edellä mainitsemani miljardit olisi voitu käyttää huomattavasti työllistävämminkin. Ymmärrän hyvin väliaikaiset ratkaisut, joilla työntekijöiden palkkaamista helpotetaan,vaikka sivukuluja alentamalla ja palkkatukityöllistämiseen panostamalla, kunhan se tapahtuu kaikkien kannalta reiluilla ehdoilla. Reiluja ehtoja on ne, että työntekijä saa työehtosopimusten mukaista palkkaa ja muut lakisääteiset työsuhteen ehdot. 

Kautto toivoo ammattiyhdistysliikkeiltä ryhdikkyyttä myös työttömiä kohtaan.

– En pidä missään nimessä hyväksyttävänä työajan pidennyksiä ja muita heikennyksiä, joita työntekijöille on tulossa, niillä ei Suomen taloustilanne parane, vaan pahenee. Palkankorotuksista luopuminen olisi pitänyt riittää ja sen tässä taloustilanteessa voisin ymmärtää. Toivonkin, että koko ammattiyhdistysliike näyttää solidaarisuutensa työttömiäkin kohtaan ja luopuu koko työllisyys- ja kasvusopimuksesta, mikäli hallitus ei vedä lopullisesti pois heikennyksiä työttömyysturvaan. Samoin oletan, ettei ammattiyhdistysliike murra missään nimessä työehtosopimusten yleissitovuutta, mitä hallitus yhdessä yrittäjien kanssa hakevat paikallisen sopimisen lisäämisellä. Paikallinen sopiminen on kannatettavaa, mutta perälauta tulee säilyttää työehtosopimuksilla. 

Kautto antaa verosuunnittelulle huutia, ja ministerit saavat sitä myös siinä sivussa. Eivätkä pörssiyhtiöiden johtajien palkat eivät herätä luottamusta.

– Olemme viime aikoina kuulleet kuinka suomalaisetkin raharikkaat ja jopa ministerit ovat järjestäneet aggressiivista verosuunnittelua, tai kuten itse haluan sanoa veronkiertoa. On paljastunut että Nordea on järjestänyt sadoille asiakkaille veroparatiiseihin yhtiöi,joilla verotusta voidaan kiertää. Näitä yhtiöitä on tehnyt myös ministerimme joka herättää voimakkaan ajatuksen heidän moraalistaan maan keskeisinä päättäjinä. On todella röyhkeää vaatia köyhimmän kansanosan ymmärtävän heihin kohdistuvat leikkaukset kun samaan aikaan itse piilotellaan miljoonia veroparatiiseissa ja minimoidaan oikeutetut verot.  Suurta luottamusta ei herätä myöskään suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajien palkkojen ja palkkioiden nousu joka on historian suurimmalla tasolla, vaikka samaan aikaan valitetaan yritysten huonosta tuloskehityksestä ja työntekijöitä potkitaan pellolle.

Biotuotetehtaan tulo Äänekoskelle on asia, jota ei Kautto voi puheessaan sivuuttaa.

– Jottei menisi aivan synkistelyksi, niin haluan tuoda esille myönteisiä asioita. On todella hienoa, että Metsä Group on uskonut Äänekoskeen ja rakentaa yhden maailman suurimmista biotuotetehtaista tänne. Tämä osoittaa suurta kunnioitusta ääneseutulaista osaamista kohtaan ja ennen kaikkea rohkeudesta, että Suomessakin voidaan kannattavasti tehdä liiketoimintaa metsän parissa edelleen. Samoin olen laittanut tyytyväisyydellä merkille yhtiön avoimuuden kuntalaisia kohtaan ja erityisesti siitä, että he ovat toivottaneet yrittäjiä mukaan kehittämään sellusta entistä pidemmälle jatkojalostetun tuotteita. Uskon, että jatkossa tehtaan ympärille kehittyy myös innovatiivista teollista toimintaa, mikä työllistää pysyvästi lukuisia paikkakuntalaisiakin. Tästä kaikesta rohkeudesta iso hatun nosto asiaan vaikuttaneille. 

Kautto on pettynyt kun Nelostien määrärahat valuivat Lappiin.

– Olen äärimmäisen pettynyt, ettei Nelostie saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Keskeisintä olisi saada Jyväskylän ja Äänekosken välinen tie sen edellyttämään kuntoon. Keski-Suomen kymmenestä kansanedustajasta seitsemän on hallituspuolueista, mutta tätä kaikista keskeisintä maakunnan liikennehanketta ei saatu budjettiin. Siinä on selittämisen paikkaa hallituspuolueiden edustajille, Kautto sanoo. 

Vastaa