Valtiovarainministeriön selvitysryhmän tänään 19. kesäkuuta ministeri Vehviläiselle luovuttamassa seutukaupunkiohjelmassa korostuvat kumppanuudet ja sopimuksellinen maakuntien rajat ylittävä yhteistyö erilaisten kaupunkien, maakuntien ja valtion välillä.
Verkostollisella kehittämisellä ja sopimuksellisella politiikalla voitaisiin saada aikaan kasvua ja kehitystä seutukaupungeissa.
– Pidän erittäin hyvänä ohjelman keskeisintä esitystä seutukaupunkien, valtion ja maakuntien välisestä sopimusmenettelystä, jolla voitaisiin sopia esimerkiksi seutukeskukselle välttämättömien tieratkaisujen, asuntopolitiikan ongelmien tai koulutuksen haasteiden rahoituksesta ja toimenpiteistä, toteaa keskustan kansanedustaja ja eduskunnan seutukaupunkikansanedustajaryhmän puheenjohtaja Petri Honkonen.
– Tämä malli mukailee Varsinais-Suomessa jo käytössä olevaa siltasopimusta, jossa valtion ja kasvualueen seudun kuntien välillä on tehty sopimuksia, joilla vastataan muun muassa kasvavaan asuntokysyntään ja parannetaan liikenneyhteyksiä. On muistettava, että valtio tekee jo maankäytön, asumisen ja liikenteen eli ns. MAL-sopimuksia keskuskaupunkien kanssa. Tällainen sopimuksellinen politiikka voisi olla myös todella tehokas keino keskuskaupunkien ulkopuolella olevien seutukaupunkien kehittämiseksi, sanoo Honkonen.
Seutukaupunkien väestö laskee ja monilla paikkakunnilla ikääntyvät ihmisiset muodostavat huomattavan osan asukkaista.
– Tällä hetkellä monien seutukaupungeissa toimivien kasvavien yritysten ongelmana on työvoimalapula. Tarvitsemme seutukaupunkeihin maahanmuuttoa, enemmän resursseja ammatilliseen koulutukseen sekä uudelleenkoulutusta ja aktivointia työttömille, jotta seutukaupunkien osaavan työvoiman pulaan vastataan. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä seutukaupunkien elinvoimaisuuden takaamiseksi, sanoo Honkonen.
– Jos yritykset eivät löydä tarpeeksi osaavaa, ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, seutukuntien teollisuus häipyy keskuskaupunkeihin tai vielä todennäköisemmin ulkomaille. Siksi tarvitsemme edellä mainittuja toimenpiteitä, joiden avulla työvoiman tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan paremmin, Honkonen sanoo.
