Hankintalaki on nostanut keskusteluun monia ongelmia etenkin vammaisten palveluissa. Esimerkiksi vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun kilpailutukset kaventavat selvästi vammaisten itsemääräämisoikeutta ja heikentävät heidän elämänlaatuaan. Aivan liian usein kilpailutuksen voittajat määrittelee palvelun hinta, ei niinkään laatu, ihmisarvo ja inhimillisyys.
Kun hinta ratkaisee kuntien kilpailutuksessa, parhaiten pärjäävät usein suuret palveluntuottajat. Vammaisilla itsellään taikka heidän omaisillaan ei juuri ole vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskevissa päätöksissä. Suuri ongelma on myös se, että palveluiden tuottajat vaihtuvat kilpailutuksen toistuessa.
Vammaisten ja heidän läheistensä kertomukset arjestaan ovat karua kuultavaa.
En lainkaan ihmettele sitä, että vammaisjärjestöt päättivät koota voimansa ja keräsivät yli 72 000 nimeä Ei myytävänä! -kansalaisaloitteeseensa, joka luovutettiin kuluneella viikolla puhemies Paula Risikolle. Aloitteen tavoitteena on lopettaa kokonaan hankintalain kilpailutus vammaisten kansalaisten koko elämän mittaisten asumista, henkilökohtaista apua ja puhevammaisten tulkkausta koskevien palveluiden hankinnassa. Suomalaiset palveluiden käyttäjät ovat jo kaksi kertaa kirjelmöineet Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle asiasta. Perusteluina ovat YK:n vammaissopimuksen takaamat ihmisoikeudet ja EU:n perusoikeuskirjan syrjintäkielto.
Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.), eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT)
