Äänekosken keskusta vuodelta 1964 on Karhumäen kortti no 17343. Siistosen leipomo, Ahosen kauppa, Eiramo ja uudet kerrostalot vievät Kauppakatua alaspäin. Jalkakäytäviä ei näy, mutta polkuja kyllä vielä riittää missä puutalot ovat voitolla. Uusi osuuskaupparakennus on jo vakiinnuttanut paikkansa Säästöpankin vieressä. Laivaranta sen sijaan on vielä koskematon – koskenniskan männiköissä on vielä vanhaa mökkiasumista eikä Väinämönkadun kerrostaloista ole tietoa. Äänejärven saha vetää tukkeja edelleen. Samoin rantarata lotjittain halkoja. Äänemäen jyrkällä rinteellä on vain pieniä taimia. 
Tältä näytti Äänekosken Kauppakatu vielä 1930-luvun alussa. OIkealla koivujen ja aidan takana Ilmari Honkosen omistama liiketalo, jonka paikalla nyt Yhdyspankin talo. Puiden kohdalla liikennevalot. Vasemmalla Kummun ja Härkösen kahvilat, jonka jälkeen Osuuskaupan talo ja kahvila, jolla kohdalla tätä nykyä sulanut luistinrata. Kuvaaja itse on vanhan Viiskulman yläreunalla. Valokuvakortti ei ole aivan harvinainen, joten sitä vielä löytynee kotialbumeita myöten. 
Koulukadun ja Hopeapajunkadun (Puistokadun) kerrostaloalue on tunnusomainen Suolahdelle. Näissä kahdessa ensimmäisessä kuvassa alue on pelkkää peltoa. Tämä kuva on vuodelta 1964 ja Lastaajankadun ensimmäinen kerrostalo on miltei valmis huoltoaseman vieressä. Kaksi huoltoasemaa täällä ”laitakylällä” kertovat jo autoistumisen alkaneen. Ostokeskus (1967) ei ole vielä parkkipaikkoineen muotia tukemassa. 
Suolahden pääkatu 1930-luvulla. Kovin suurta ei liikenne ole. August kirjoittaa 11.5.1937 Nivalaan, että Suolahdessa on 35 astetta lämmintä ja Hannalle ”oikein hauskoja helluntaipyhiä ”. Kortissa vasemmalla on Tampereen Osake-Pankin ns. Pörssitalo, jonka toisessa kulmassa on kahvila kyltteineen. Maidonhakureissulla oleva poika kivittää jotakin asiaa vanhan ukon katsellessa vieressä miten osuu. Maitokuljetus etenee Osuuskaupalle päin ilmeisen tuttua reittiä, sillä kuski kävelee vieressä ja hevonen vetää rauhallisesti kärryjä entisen Simo Niemen kaupan kohdalla. Eteenpänä Yhdyspankin pylväässä taitaa näkyä Ruotsin lippu, vaikka Ruotsin kansallispäivä on vasta 6. kesäkuuta. Ruotsissa tosin liputetaan Helluntainakin, joten olisiko Yhdyspankissa ollut joku ruotsinmielinen ? Seuraavana vuonna pankki muutti Äänekosken Viiskulmaan ja tilalle tuli Suolahden kauppalantoimisto (vrt. Ramin kortit 45). 
Matilanvirta pääsi tunnelmalliseen korttiin joskus 90-luvun alussa (?), kun kuvaaja Tuomo Pollari ikuisti näkymän. Kyseisen kuvaajan enempiä tietoja ei ole löydetty, vaikka Sumiaisten herrat ja rouvat ovat niitä etsiskelleet. Joten jos kuvaaja tätä lukee, voisi laittaa lisätietoja kortista ÄKSÄän. Kuka lienee sillalla poseeraava cowboy ? 
Albin Aaltosen kuva Kotakennääntieltä joskus 1950-60 -lukujen vaihteesta. Kortti on melko harvinainen eikä Aaltonen usein kirjoittanut käsin kuvatekstejä. Ei ole tavattu postitettuna. Automallit näyttävät yhä vanhoilta. Huoltoasema on kuitenkin jo käytössä. Matkahuolto ei koivikon takaa näy.
Punainen silta sai nimensä, koska se oli punaiseksi maalattu. Se oli erikoisesti vinottain kosken yli sahanrantaan tähdäten. Sitä ei siis koskaan tarkoitettu hiskinmäkeläisten sillaksi vaan tavarasillaksi, josta kertovat kiskotkin. Kortti ilmeisesti 1920-luvulta ja erittäin harvinainen ellei ainutlaatuinen. 
Konginkankaan pappila toiselta puolelta vuoden 1911 aikoihin. Pihalla näyttäisi olevan Hugo Godenhjelm-Kairamo (kirkkoherrana 1909-1919) perheineen. Kortti on harvalukuinen vaan ei suuri harvinaisuus – johtuen sen ahkerasta käytöstä 10-luvulla. 
Vaalit on pidetty. Äänekoskelle saatiin mitä haluttiin. Oma kansanedustaja! Vasemmisto voitti vaalit Äänekoskella ja Juho Kautto valittiin eduskuntaan. Siitä on …
Mielipide »Historiaa korteissa – nähdäänkö Ramin kortit kirjana?
05.06.2016 10:00
Kauppakadun keskeinen paikka oli 1960 rakennettu Ala
-Keitele Sokos
-tavaratalo.
ÄKSän nettisivuilla sunnuntaisin julkaistu Ramin Kortit tuli päätökseen 23. toukokuuta. ÄKSän lukijat saivat nauttia Äänekosken historiaa valottavasta Ramin …
Koskelan pop out tulee taas 
