Kaupunginhallituksen ja Äänekosken demareiden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kari Kiiskinen: Äänet ansaitaan vaalien välissä


Pitkään politiikan paalupaikalla vaikuttanut Kari Kiiskinen toivoo yhteistyön olevan sujuvaa niin puolueensa sisällä kuin muiden puolueiden kanssa.

Vuodenvaihteessa Äänekosken sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittu Kari Kiiskinen toivoo yhteistyön sujuvan yli puoluerajojen siinä missä oman puolueen sisälläkin. 

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen on demareiden kiistaton nokkamies. Vaaleista toiseen puolueensa ääniharava Kiiskinen uskoo yhteistyön voimaan.

– Kaiken kaikkiaan koko homma pitäisi saada uusille urille. Kaikkien pitäisi muistaa, että on olemassa yhteinen Äänekoski, eikä ketään pitäisi ainakaan syyllistää viheralueidenkin huolehtimisesta. Kuntana meidän pitää olla aidosti ja oikeasti mukana kaikessa mitä kunnan sisällä tapahtuu. Myös pienet kylät tulee ottaa huomioon, Kiiskinen sanoo.

Kiiskinen laskee, ettei Äänekosken taajamasta ole kuntaliitosten myötä viety asioita pois.

– Viheralueet taas ovat selkeästi menettäneet palveluita. Meidän on tuotava tavalla tai toisella palvelut lähelle ihmisiä, vaikkapa lisäämällä yhteiskyytejä taajamien ja kylien välille. Terveysasemia ei kylille enää saada, mutta kenties pyörillä kulkevia palveluita voisi lisätä.

Kuntalaisten tasavertainen kohtelu tulisi aina muistaa. Keskustelun esimerkiksi nousee koululaisten epätasaisesti järjestetty hammashoito.

– Suolahdessa toimiva pop-up -hammashoito ei ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan toimi muuta kuin tarkastusten osalta. Koulunmäellä on oma hammashoito, joka toimii todella hyvin.
Nyt kun Suolahden yhtenäiskoulu on valmistumassa Kiiskinen haluaisi tarkasteluun, saisiko myös niihin tiloihin vastaavan koululaisten hammashoidon järjestämisen.

– Näin suuren oppilasmäärän hammashoito pitäisi hoitaa mallikkaasti, Kiiskinen toivoo.

Tilojen ja uusien hallihankkeiden suhteen Kiiskinen toivoo kiinnitettävän huomiota tärkeää seikkaan.

– Meillä on hyviä tiloja, mutta niissä pitää olla henkilökuntaa, jotka näitä tiloja pyörittää. Esimerkiksi nuorisotilojen on oltava auki, varsinkin koululaisten lomien aikaan, Kiiskinen sanoo. Myös koulujen salien käyttöä on tarkasteltava.
Erilaisten turnausten järjestäminen koulujen saleissa pitää tehdä mahdolliseksi. Yhteisillä veroeuroilla tehdyt salit pitäisi saada kattavasti eri tahojen käyttöön.

Kun on kahdet eduskuntavaalit takana ja 18 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen pesti kaupunginhallituksessa on nähnyt monenlaista päätöksentekokulttuuria ja vaalitohinaa. Ryhmänsä ykköspaikalla oleva saattaa hakea paikkaansa ryhmän sisällä ja johtajuus pitää ottaa hanskaan.

– Kun Uusi Äänekoski muodostettiin, silloin oli hyvä fiilis. Eduskuntavaalien aikainen tunnelma oli sellainen, että oltiin yhden demarin takana viemässä ehdokasta Äänekoskelta läpi. Oman väen tuki ja hyvä yhteishenki on tärkeä asia, Kiiskinen pohtii.

Politiikka ei tahdo kiinnostaa nuoria. Kiiskinen on laittanut ilolla merkille, että demareiden riveihin on Äänekoskella saatu uusia kasvoja.

– Toivon, että uudet tulokkaat otetaan avosylin vastaan. Nuorisotoimintaa pitäisi tuoda mukaan politiikkaan, jolla saataisi kasvatettua yhteisöllisyyttä. Meillä on siihen vahvat perinteet urheiluseurojemme myötä.  Toivon, että valtuutetut, jotka ovat paalupaikalla päättämässä asioista tulisivat kunnallisjärjestön kokouksiin kuulemaan mikä on puolueemme suunta ja mitkä ovat päivän polttavat kysymykset.

Kiiskinen toivoo myös, että puolueensa nokkamiehenä häneen luotetaan. Ryhmän vetäjänä hän aikoo toimia kuunnellen ryhmän mielipiteitä. Mustavalkoisia ryhmäpäätöksiä ei kenenkään tarvitse lähteä tekemään.

– Haluan olla tasapuolinen, enkä aio maalata itseäni nurkkaan. Pitää muistaa, että se ei ole takin kääntämistä, jos tietää asioista jotain ja muuttaa perustellusti mielipiteensä. Yhdessä tekeminen ja vuoropuhelu on tärkeää. On maailman helpointa suututtaa kaikki, mutta yhdessä tekeminen on paljon vaikeampaa, näin se menee.

MARJO STEFFANSSON