Keitelejazzin ABC – mitä jazziin vaaditaan?


Jatsien valmistumiseen kuluu litrakaupalla kahvia ja sivutolkulla ruutupaperia.

Keitelajazzin vuosikellon viisari on raksuttanut jo lähes h-hetkille saakka. Jatseihin on aikaa 35 yötä, paljon on tehty, mutta kalkkiviivoilla tunnelma ja tekeminen tiivistyy.

 

 

Vuosikello pyörähtää käyntiin siinä vaiheessa, kun festivaalitelttaa puretaan: laskujen maksua, plussien ja miinuksia listausta ja huomataan, että monta asiaa on taas saatu oppia kantapään kautta. Suuren festivaalin valmistumiseen tuhrautuu kokonainen vuosi. Äänekoski Jazz ry:n nimissä järjestettävää Keitelejazzia tehdään yhdistyslain puitteissa. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tekemisiä valvotaan monen eri tahon voimin. Tekemisen ytimessä on yhdistyksen johtokunta, joka tekee talkoovoimin töitä festivaalin eteen. Ydinjoukon keskinäinen yhteydenpito kiihtyy kiihtymistään päivän pidentyessä ja WatsApp -viestit sinkoilevat puhelimesta toiseen, ja kokouksissa istumiseen käytetään tunteja.

SYKSYN tullen herätään eloon viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään miettimään seuraavan kesän suuria linjoja. Festarin taloudelle aletaan kasaamaan mahdollisimman pitävää pohjaa. Ensin on tietenkin täytynyt tehdä päätös, että festari järjestetään, sillä lähtökohtaisesti Keitelejazzien järjestämistä pohditaan joka vuosi. Ohjelmisto kasataan johtokunnan kanssa ja ennen joulua on tehty jo suuria päätöksiä artistien osalta. Itse sopimuksen allekirjoituksiin päästään ennen kuin lumet ovat sulaneet. Ohjelmistokattaus tuodaan julki helmi-maaliskuun taitteessa. Myöhäinen julkistus johtuu siitä, että ohjelmistoa joudutaan panttaamaan ohjelmatoimistojen ja managereiden pyynnöstä.

HOVITAITEILIJA Ari Liimataisen luomista vaihtoehdoista valittiin vuoden 2018 Keitelejazzin tunnus. Tämän jälkeen päästiin painamaan mainosmateriaalia: julisteita ja muuta sälää. Mainoksia on jaettu ja julisteita liimailtu ympäri Suomen. Paidat on painettu, ja myös liput ja muut laput. Postitusta on tehty ja paljon, tähän mennessä matkaan on lähtenyt 3000 esitettä.

JAZZKAUPUNGIN valmistuminen tyhjälle nurmikentälle ei käy sormia napsauttamalla ja jo tammikuussa aloitettiin puitteiden kasaaminen. Tänä kesänä jännitystä aiheutti samaan aikaan järjestettävät Suviseurat. Ensimmäinen kysymys oli, saadaanko Rantapuistoon teltta? Tälle kesälle on vuokrattu verkkoaidat tuttujen sinivalkoisten aitojen tilalle. Telttoja alueelle nousee kolme, kaksi anniskelulle, ja se suurin ja kaunein näyttämöksi.
Tehdään markkinointisuunnitelma, ja muistetaan somettaa ympäri vuoden. Alkuvuodesta solmitaan yhteistyökumppaiden kanssa sopimuksia, tehty pelastussuunnitelmat ja myös jätehuollon visiot täytyy olla kirkkaina. Kun luparumbaan päästään kiinni, on suunnitelmat jo pitkällä: huvi-, anniskelu-, elintarvike-, melu-, ja alueenkäyttöluvat täytyy tehdä oikeassa järjestyksessä, sillä luvat kietoutuvat tavalla tai toisella toisiinsa: jos yhteen asiaan ei ole lupaa, ei voi toistakaan hakea. Tottakai erilaisia vastaavia pitää nimetä: ravintolavastaava, turvallisuusvastaava ja mitä niitä nyt onkaan. Ruoka- ja juomatoimittajatkiin on pitänyt jossain välissä valita!
Järjestysmiehiä tarvitaan parikymmentä per ilta, näistä noin puolet on niin sanotusti ammattilaisia. Ensiapuakin on oltava Häränvirran rannassa saatavilla, kun on kyseessä suuri massatapahtuma. Talkoolaisten värvääminen on käynnissä, näitä pitää olla lähes sata, jotta alue rakentuu ajallaan ja kolmipäiväinen säpinä toimii mutkattomasti.

ARTISTIEN logistiikan suunnittelu on varsinainen Rubikin kuutio. Ensin ostetaan lennot, sitten hoidetaan majoitukset ja hyväksytetään nämä managereilla ja väliin mahtuu esiintyjäsopimusten velvoitteiden hoitoa. Onneksi raidereissa ei ole koskaan ollut mitään kummallista toteutettavaa! Aikatauluja koetetaan luoda mahdollisimman sujuvaksi. Ja sitten ajellaan pakoputket punaisena lentokentälle, hotellille ja festarialueelle ja takaisin. Ja tietenkin bändien tekniikkapuoleen varaudutaan ammattimaisesti, jotta esiintyjien vaihto ei veny pitkäksi.

BUDJETTIA seurataan koko ajan tarkalla silmällä. Lipputulojen osuutta ei voi kuin arvailla, ja se tekee aiheesta jännitysnäytelmän. Ja ne kuuluttajat, hekin ovat jo valmiina tarttumaan mikkiin: Pilvi Honka, Matti Nurro ja Jaana Tani heittävät Keitelejazzeille vuonna 2018 tulevat bändit ja artistit yleisön digattavaksi!
Mitä vielä? Se sadetanssi. Se pitää tanssia siihen malliin, että Keitelejazzit vietetään sinisen taivaan alla ilman pienintäkään sadepisaraa.

Vastaa