Äänekosken keskuskeittiö kantaa nimeä Ateriapalvelu Lipstikka. Nimikilpailuun sai osallistua kaikki 66 ruokapalvelun työntekijää. Ateriapalvelulle nimen keksi ruokapalvelun työnjohtaja Airi Palonen.
Torstaina vietettiin Lipstikan virallisia avajaisia, vaikka talossa onkin hellat hehkuneet punaisena jo jonkin aikaan. Virallisesti keskuskeittiö otettiin käyttöön tällä konseptilla 7. tammikuuta. Suolahdessa, Suojarinteen alueella sijaitsevasta keskuskeittiöstä lähtee viitenä päivänä viikossa 3000 ruoka-annosta Äänekosken jokaiseen kouluun, myös lukiolle sekä päiväkoteihin lukuunottamatta Mikonpuiston päiväkotia. Jättimäisen suuria patoja ja kattiloita kolistelee 12 alansa rautaista ammattilaista, lisäksi talossa työskentelee työnjohtaja ja esimies.
– Olemme todella tyytyväisiä työympäristöömme. Täällä on aivan uskomattoman seesteinen ilmapiiri työpäivän aikana, vaikka kiirettä pitää, ruokapalvelupäällikkö Raija Sällinen sanoo.
Muutokseen ovat osallistuneet koko ruokapalvelun henkilökunta.
– Tätä on vuosi jumpattu yhdessä työn ohessa, ja henkilöstö on ollut innolla mukana, Sällinen kiittelee.
Vaikka keskuskeittiö onkin nyt uudistettu nykyaikaiseksi niin ergonomialtaan kuin toiminnoiltaan, on laitekanta talossa 80-prosenttisesti vanhaa.
– Loput on uusia laitteita. Järjestämällä ja organisoimalla, saimme aikaiseksi todella upean ja käytännöllisen tilan tehdä töitä. Henkilöstön kanssa tehdystä yhteistyön voimasta olemme erityisen ylpeitä, Raija Sällinen esittelee.
Talon lippulaivaksi ristittyä jättimäistä vaunupesukonetta passaa jo ihmetellä. Talosta on 59 valtavan suurta ruokakärryä ruoan kuljetukseen, jotka täytyy aina takaisin tullessaan käydä läpi desinfioiva pesu. Kärryjen pesu on suuri urakka, jos ne pitäisi pestä manuaalisesti siihen menisi yhden työntekijän aika.
– Olemme kiitollisia, kun toiveitamme kuultiin, ja saimme tämän meille, Sällinen huokaa.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Vaunupesukoeesta ollaan ylpeitä ja syystäkin. Niina Liimatainen ja Raija Sällinen kiittelevät, että tulivat kuulluksi koneen hankinnassa.
Toimittajalle esitellään ylpeänä uutta, seitsemän metriä pitkää tappimattokonetta, joka tiskaa kaikki talossa käytettävät ruoanvalmistusastiat.
– Henkilökunta myös tiskaa ja siivoaa, vs. ruokapalveluohjaaja Niina Liimatainen tarkentaa henkilöstön työkuvaa.
Työvuorolistat laaditaan siten, että keittössä pääsee tekemään töitä eri kohteissa.
– Se lisää työn vaihtelevuutta, sillä tällainen suurkeittiötyö on fyysisesti raskasta ja hektistä, Liimatainen sanoo.
Nykyaikaisessa keittiössä syntyy varsin perinteisiä ruokia. Koululaisten ja päiväkotilaisten ikiaikaisia lempiruokia ovat meille suomalaisille tuttuja.
– Lihakeitto, puurot, makaronilaatikko, lasagne ja hernekeitto, siinä ovat ne kaikkein suosituimmat ruoat. Pidämme myös toiveruokaviikkoja, jolloin saa toivoa jotain extraa, ja se toivotuin on jauhalihakeitto, nauraa Sällinen, ja jatkaa, että tarjottimelle kyseisellä viikolla laitetaan myös fish and chipsit, hampurilaista tai pizzaa.
Reseptiikkaa määrittää erilaiset suositukset.
– Olemme laatineet reseptejä, joita onkin 700, joista tällä hetkellä käytössä on noin puolet. Jos jostain saamme palautetta, niin liian vähästä suolasta, mutta meidän tehtävämme on tehdä ruokaa suositusten mukaan. Oppilaat voivat itse lisätä suolaa ruokaansa, Sällinen sanoo.
Ruokalistat ovat löytyvät kaupungin verkkosivuilta, ja ne ovat ryyditetty tiedolla, mikä on ruoan alkuperä, paljonko annos sisältää kaloreita, onko allergeeneja ja mikä on GMO:n laita.
– Emme kulje trendien mukaan, vaan toimimme ravitsemussuuntausten mukaisesti. Tämä näkyy punaisen lihan vähentämisellä, ja kalan ja kasvisten lisäämisenä. Suosimme kotimaista ja mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa, ja kotimaisuusaste ruoanvalmistuksessa on 80 prosenttia, Sällinen laskee.
Keittiöstä löytyy myös dieettipiste, josta lähtee matkaan monen sortin erikoisruoka-annoksia, joita on noin 25 prosenttia koko kapasiteetista. Kaikki ruoka tehdään laktoosittomaksi.
– Esimerkiksi lasagnettepäivänä meiltä lähtee kymmenen erilaista ruoka-annosta: joku on allerginen kanamunalle, joku ei syö lihaa, on gluteeniton versio ja niin edelleen, Teija Kaipio luettelee ja kertoo dieettiruokien olevan varsin räätälöityjä annoksia.
Allergiat ovat lisääntyneet, ja niitä myös huomioidaan.
– Palvelemme siinäkin suhteessa. Kasvisruokavaliota noudattavat ovat lisääntyneet runsaasti, ja vegaaneja on jo alakouluikäisissäkin lapsissa, Kaipio sanoo.
Keskuskeittiö on logistisesti oivallisella paikalla. Keskuskeittiön sijoittuminen Suolahteen sai keskustelua aikaan, mukana soraääniä.
– Ehkä se oli muutoksen tuskaa ja tietämättömyyttä. Ei ole mitään ongelmaa kuljettaa ruokaa, sillä ei meidän leveyksillä matkat ole pitkiä. Suuri osa ruoasta lähtee täältä meiltä kylmänä, joka paistetaan koulujen ja päiväkotien jakelukeittiöissä, Liimatainen laskee.
Seitsenmetrinen tappimattokone tekee puhdasta jälkeä tehokkaasti.
Keskuskeittiö on tilava ja valoisa. Ikkunoista avautuva näkymä on plussaa ja sisäilma on erinomainen.
