Äänekoskelaiset haaveilivat nakurannasta lähes 30 vuotta sitten. Kaupunginhallituksen nihkeily ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen.
Tapaus ”Nakuranta Äänekoskelle” nostatti aikanaan tunteita pintaan kaupungissa.
Äänekoskelaiset eivät päässeet nauttimaan aurinkoisista rantapäivistä vaatteitta. Syyttävä sormi osoitti vuoden 1987 liikuntalautakuntaa ja kaupunginhallitusta, jotka tylysti torjuivat ajatuksen nakurannasta.
Kaupunginhallituksen äänestyksessä vain puheenjohtaja, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton Arvo Zitting, puolusti paikallisen vapaa-ajattelijayhdistyksen aloitetta nudistirannan perustamisesta.
Aloite vaati Äänekoskelle nakurantaan ja naisille mahdollisuutta ottaa aurinkoa yläosattomissa ranta-asuissa. Nakurantaa ehdotettiin perustettavaksi muun muassa Niiranhiekkaan tai Rekolahteen.
Sisä-Suomen Lehti uutisoi kaupunginhallituksen kieltävästä päätöksestä katkeralla otsikollaan ”Puritaanisuudestaan Äänekoski tunnetaan?” huhtikuussa 1987. Nakuranta-aloitteen tyly torjunta sai Sisiksen mukaan huomiota ”valtakunnallisten ja muidenkin lehtien” sivuilla.
AJATUS KERÄSI äänekästä tukea äänekoskelaisilta, jotka puolustivat nakurantaa maalis–huhtikuun vaihteen yleisönosastokirjoituksissa.
– Täytyy vain todeta ihmetellen kuinka tekopyhyys tekee yhdestä luonnollisimmasta asiasta, alastomuudesta, niin vaikean ja järkyttävän asian, Tommi Willman kirjoitti provosoivassa mielipidetekstissään.
Mielipidekirjoituksissa myös muun muassa pohdittiin, minkä suuruiset maitorauhaset pitäisi peittää muiden silmien edessä.
Ilmeisesti vuosikymmenten kuluminenkaan ei vähennä mielenkiintoa käydä julkista keskustelua naisten rinnoista. E-L Hovi-Saari osuisi nimittäin 1. huhtikuuta vuonna 1987 kirjoittamassaan mielipidetekstissä suoraan häränsilmään myös alkuvuodesta 2016 käydyn rintaruokintakohun kommentoijana:
– Nainen siis iloitkoon vapaasti auringosta rintakehä paljaana kuten mieskin tekee! Ja nainen myös imettäköön vauvaansa vapaasti paikassa kuin paikassa, jos tarve niin vaati, Hovi-Saari otti kantaa.
OLISIKO NAKUILUSTA matkailuvalttia nyky-Äänekoskellekin?
Äänekosken–Suolahden Vapaa-ajattelijat ry perusteli aloitettaan vapaammasta rantakulttuurista matkailullisilla mahdollisuuksilla ja ajanhengen seuraamisella. Yksi perustelu oli myös naisten ja miesten tasa-arvoisempi kohtelu.
Liikuntalautakunta ei niellyt argumentteja vaan piti sopimattomana ajatusta yläosattomista naisista esimerkiksi kirkon rannassa. Matkailun mahdollisuuksiin lautakunta ei ottanut minkäänlaista kantaa.
Asian käsittelyn aikaan 80-luvun lopussa kaupungin järjestyssäännön noudattamisesta vastasi paikallinen poliisi, joka myös osallistui keskusteluun. Poliisi kertoi Sisä-Suomen Lehdelle seuraavansa rantakulttuurin siveellisyyttä paikkakunnalla. Yhtään tiedettyä ennakkotapausta nakuilun sakotuksesta ei kuitenkaan ollut tullut vastaan tapauksen käsittelyn aikaan maaliskuussa 1987.
Äänekosken kaupungin nykyinen vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen muistaa käydyn keskustelun vieläkin.
– Silloin meillä ei ollut osoittaa sopivaa paikkaa, joten asia jäi siihen. Päätös oli selkeä eikä kaupungin puolelta osallistuttu keskusteluun sen enempää, Auvinen kommentoi nyt lähes 30 vuotta myöhemmin.
Nykyään Äänekosken alueen 13 julkisen rannan käyttäytymiskulttuuria määrittelee yleinen järjestyslaki. Laki ei suoranaisesti kiellä nakuilua, mutta poliisi voi puuttua häiritsevänä tai paheksuttavana pidettävään käytökseen.
MUOKATTU 29.8.2016 kello 9.24: Korjattu Arvo Zittingin puoluekanta. Toimittaja oli hätäisenä tulkinnut lehtileikkeen lyhenteen ”kd” kristillisdemokraatiksi vaikka se todellisuudessa viittasi kansandemokraattiin.
