Nyt etsitään Suomen älykkäintä kylää – sellaista, joka aikoo pärjätä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Mukaan hakeminen Suomen älykkäin kylä –kokonaisuuteen kannattaa, koska tarjolla on sparrausta ja vinkkejä, vertaistukea ja –oppimista sekä näkyvyyttä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Kisassa haetaan Suomen älykkäintä kylää, mutta se on enemmän kuin vain kilpailu, kerrotaan maaseutu.fi -sivuilla. Kyseessä on kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintapojen kehittämiseen ja luomiseen. Juuri niiden palveluiden ja toimintojen, joiden avulla kylä voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa.
Lyhyesti: tarjolla on ohjausta, ideoita, vertaistukea, verkostoitumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Osallistuville kylille on tarjolla webinaareja, ohjausta ja hyviä esimerkkejä. Ehkä tärkeimpänä tarjolla on vertaistukea: tarkoituksena on verkostoiduttaa kyliä niin, että ongelmia voidaan ratkoa myös yhdessä. Toisessa kylässä on ehkä keksitty jo ratkaisu siihen, mitä toisessa kylässä pähkäillään.
Osana Suomen älykkäin kylä -kokonaisuutta järjestetään myös innovaatioleiri, jossa tarkoituksena on löytää yhdessä uudenlaisia ratkaisuja siihen, miten palvelut maaseutualueilla saadaan paitsi säilymään myös entistä paremmiksi. Leirillä ydinajatuksena pyöritellään monipalvelukeskusideaa. SÄK-kilpailuun osallistuvat kylät voivat ilmoittautumisen yhteydessä hakea leiriä omaan kyläänsä.
Älykkäät kylät -teemaa pohditaan myös Euroopan unionin tasolla. Verkostoja ja näkyvyyttä on tarjolla siis jopa Euroopan laajuisesti.
Työkaluina kylän kehittämiseen ovat tarjolla kaikki EU-rahastojen (Maaseuturahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) mahdollisuudet. Myös muiden rahoittajien hankkeita voidaan yhdistää kokonaisuuteen. Tärkeää on tietenkin lisäksi kyläläisten aktiivinen toiminta.
Älykkäin kylä -kilpailun järjestää maaseutuverkosto yhteistyössä rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen kylät ry:n kanssa. Osallistuvan kylän kannalta suuri järjestäjäjoukko tarkoittaa sitä, että tietoa ja ratkaisuja on tarjolla monesta suunnasta.
Suomen älykkäin kylä -kokonaisuuteen voi ilmoittautua tämän linkin takaa. Varhainen ilmoittautuminen kannattaa, jotta pääsee jo keväällä hyötymään kokonaisuudesta. Mukaan voi kuitenkin ilmoittautua aina elokuun 2018 loppuun saakka.
Voittajakylä valitaan asiantuntevan raadin päätöksellä vuoden 2019 lopussa. Valinnassa kriteereinä ovat muun muassa palvelujen saatavuuden lisääntyminen ja tason nousu, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä.
Kilpailun voittaja, älykkäin kylä, saa palkinnoksi vielä lisää älyä. Palkintona on laadukas innovaatioleiri, jossa huippuammattilaisten johdolla autetaan kylää edelleen eteenpäin uudistumisen tiellä.
Älykkyys ei ole aivan yksinkertainen, eikä ainakaan pieni termi. Älykkyys tarkoittaa esimerkiksi kykyä oppia uutta ja soveltaa oppimaansa ongelmien ratkaisuun. Suomen älykkäimmän kylän määrittämisessä ratkaisevaa on kylän kyky lisätä älyään, eli uusia toimivia ratkaisuja, tai parantaa jo olemassa olevia.
Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi, esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen, kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri.
EU:n toimet älykkäille kylille on Euroopan komission huhtikuussa 2017 käynnistämä aloite, jossa panostetaan tulevaisuuden kyliin ja halutaan huomioida digitalisaatiota edistävien investointien, saavutettavuuden ja osaamisen tukeminen.
Aloitteessa kannustetaan löytämään aivan uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen politiikan sekä eri rahastojen aloilla.
