Suolahden Vanhan aseman pihamaalla suoritettiin ensimmäinen Lastaajat-patsaan lakitus vappuaattona kello 18.
Puolensataa lakittajaa kokoontui satamaan juhlistamaan suolahtelaisia lastaajia, suolahtelaisia työläisiä. Huomiselle vappumarssille toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Nästyykit lastaajien hellesuojiksi taiteili Helena Pulkkinen.
Patsaan lakituksesta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne.
Juhlapuheen piti Kari ”Polle” Perälä.
Arvoisat suolahtelaiset, ystävät!
Tuskin mikään kuvaa niin hyvin Suolahtea ja Suolahden syntyä kuin tämä patsas Lastaajat. Patsas on pystytetty vuonna 1982 Suolahden täyttäessä 50 vuotta itsenäisenä kuntana. Patsas on kuvanveistäjä Tapio Junnon työ.
Patsas kuvaa kolmea työn touhussa olevaa lastaajaa. Tämän työn ympärille kasvoi ja kehittyi vireä taajama. Puu haettiin Keiteleen rannoilta. Metsäpäässä halot lastattiin proomuihin ja tukit niputetiin. Hinaajat vetivät proomut ja niput Suolahteen. Halot lastattiin rautatievaunuihin ja tie kohti etelää alkoi. Talot lämmitettiin puilla.
Wiljami Pulkkinen oli tunnetuimpia lastaajia: pienehkö, sitkeälihaksinen mies, jolla oli tyypillisen painijan tapaan ”sipulikorvat”. Joku on laskenut, että Wiljamin lastaamat halkovaunut ulottuisivat Suolahdesta Haapamäelle saakka. Kerrotaan, että Wiljami Pulkkisen lastaamisssa vaunuissa halot olivat kuin tulitikut askissa. Pulkkinen asui Kellosepänkadulla.
Huomatkaa patsaan asettelu. Siinä on ryhmä: kolme lastaajaa. Yhdessä tekeminen kuvaa hyvin Suolahtea. Näen noissa lastaajissa työn raskauden ja vauhdikkuuden, mutta myös työn ilon ja arvokkuuden. Lastaajat olivat ammattiväkeä, työn sankareita!
Toukokuussa jäiden lähdettyä tällä paikalla oli kuhinaa. Lähtöpäivä oli kiireinen: lastaajat saapuivat usein perheittäin, hankittiin muonaa ja makasiineista kärrättiin tavaroita. Lahdella oli hinaajia, keluveneitä, proomuja, vihellyksiä, kolketta, tiirojen kirkumista, huutoja. Oli työn juhlaa: Iivari Lahtinen soitti haitaria, naurettiin, iloittiin, Keiteleen selkävedet odottivat.
Usein lastaajat tekivät työtä yläruumis paljaana: syksyllä he olivat ahavoittuneita, sitkeälihaksisia miehiä. Helteessä aurinko oli paha vastustaja. Päätä oli suojattava, nenäliinasta tehtiin lakki, kevyt, mutta auringon paahteelta suojaava.
Lakitamme nyt nämä upeat lastaajat, kunnioitamme heidän työtään ylpeydellä.
Kymmenet ihmiset saapuivat seuraamaan lastaajien lakitusta.
Kari ”Polle” Perälä piti juhlapuheen hienossa lakitusseremoniassa.a,
