Leila Lindell maakuntaneuvosjuhlassaan: Potilaan ja asiakkaan kohtaamisen taito on ratkaisevan tärkeää


Leila Lindell maakuntaneuvosjuhlassaan Vesilinnassa. Kuva Ville Keto

Jyväskylän Vesilinnassa lauantaina pidetty Leila Lindellin maakuntaneuvosjuhla oli lämminhenkinen. 

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi maakuntaneuvoksen arvonimen Leila Lindellille  1. joulukuuta. Arvonimi on harvinainen sillä viime vuonna se myönnettiin viidelle henkilölle, joista kaksi on keskisuomalaisia. Leila Lindell sai juhlia perheen, lähimpien ystävien ja työtovereiden, yhteistyökumppaneiden sekä useiden poliittisten vaikuttajien kanssa.

– Oikeastaan te kaikki olette omalta osaltanne osallisia tai syyllisiä tähän. Teillä jokaisella on ollut omat roolinne. Paikalla on työ- poliittisen taipaleeni varrella yhteistyötä tehneitä henkilöitä. Työkavereita ja ystäviä, poliitikkoja eri viiteryhmistä.  Kaikki mahtavia vaikuttajia kukin omalla tavallanne, Lindell sanoi juhlapuheessaan.

Lindell totesi, ettei, elämää voi suunnitella etukäteen. Virta vie ja virta tuo, kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Muutos on aina ollut mahdollisuus

– Ehkäpä siksi meille kaikille on tärkeää hallita sitä kuinka virrassa kuljetaan. Opin aikoinaan pikkutyttönä tehtaan varjossa uimaan Äänekoskessa Hiskinmäellä Suolahteen vievän sillan alla kun pappa päästi minut uimaan myötävirtaan ja pappa otti vastaan. Oppi uida välillä vastavirtaankin on ollut tärkeä, Markkamäen tyttö Lindell sanoi.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Lindellin ensimmäinen muisto kekussairaalasta on mielessä kirkkaana. Myös myöhemmät vaiheet liittyvät ”sairaalanmäkeen” ja ovat olleet uran kannalta ratkaisevia.

– Ensimmäinen muisto sairaalanmäestä ajoittuu vuoteen 1966, jolloin hänen äidilleni tehtiin suuri leikkaus. Äänekoskelta sairaalaan saavuttiin silloin lättähatulla ja sairaala tuntui suurelta ja ihmeelliseltä. Oma henkilökohtainen kosketukseni Jyväskylään liittyy lukion jälkeiseen aikaan, kun pääsin ensi yrittämällä opiskelemaan Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitokseen lääkintävoimistelijaksi – Ja se, jos mikä tuntui lottovoitolta. Jo tuolloin 70-luvun loppupuolella Keski-Suomen keskussairaala oli kehittynyt merkittävästi edellisestä kymmenen vuoden takaisesta käynnistäni ja pääsin tutustumaan tähän edistykselliseen taloon myös itse opiskeluaikani harjoittelujaksoilla. Sairaalaa kehitettiin eteenpäin ja muistan hyvin, kun 70 luvun lopulla suunniteltiin  sairaalan laajennusta ja se laajennus sitten toteutettiinkin 80 luvun alussa.

Lääketiede ja toimintamallit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana ja ihmishenkiä säästävä tekniikka on tullut hoitohenkilöstön avuksi, mutta yksi asia on Lindellin mukaan muutoksen keskellä ratkaiseva: Potilaan ja asiakkaan kohtaamisen taito.

– On helppo  tunnistaa omalta uralta ne hetket, milloin potilaan kohtaamisessa on onnistuttu ja milloin ei. Ja luulenpa, että vankan kokemuksen ja näkemyksen ansiosta moni teistä pystyy myös antamaan monenlaisia vinkkejä nuoremmille kollegoillenne hyvän kohtaamisen taidosta ja sen merkityksestä. Tuo kohtaamisen taito on tärkeää myös kaikessa muunkinlaisessa bisneksessä.

Lindell pohti millaisia pelisääntöjä tulisi luoda, jotta päästään yhä potilasystävällisempään kohtaamiseen?

– Ja millä tavoin me hyödynnämme eri organisaatioissa saamaamme palautetta Jokainen meistä varmaan muistaa hetken kun valmistuimme ammattiimme. Itse ainakin voin valehtelematta todeta, että silloin tuli tunne, että nyt kaikki hallitaan ja osataan. Kukaan ei liene niin viisas kuin vastavalmistunut lääkintävoimistelija, Lindell veisteli.

Aika näyttää millä tavoin ja mitä uusi sairaala Nova ja Kukkulan alueelle rakennettava Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä pystyvät yhdessä korkeatasoisten tutkimusten ja innovaatioiden avulla tekemään.

– Uskomme, että terveydenhuollossa on paljon asioita, joilla maailmaa voidaan muuttaa ja me haluamme yhdessä olla mukana tässä muutoksessa.

Lindell muisti kiittää puheessaan tittelistä tärkeitä henkilöitä, jotka ovat hänen kanssaan elämän polkua taivaltaneet.

– Jos tämä  titteli ”maakuntaneuvos” ehkä hiukan mietityttääkin, niin otan tässäkin asiassa oppia Peppi Pitkätossulta, joka on osuvasti lausahtanut ” Tätä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin, siispä osaan sen varmasti! Erityiset kiitokset annan puolisolleni Karille joka on omalta osaltaan mahdollistanut ”emännän aktiivisen osallistumisen monenmoisiin juttuihin. Mieheni tuossa jokin aika sitten totesikin kun kysyin häneltä jossain asiassa voinko mennä että jos olisin aina kysynyt menoistani en varmasti olisi maakuntaneuvoksen arvonimeä saanut. Karin edesmennyt isä on muuten yksi isoimmista syyllisistä siihen että olen keskustalainen ja politiikassa mukana. Kiitokset myös kahdelle rakkaalle upealle tyttärilleni Maaritille ja Merjalle. Suurkiitos kuuluu myös äidilleni Fainalle ja edesmenneelle isälleni heidän avustaan vuosikymmenten aikana, Lindell kiitteli.

 

Vastaa