Li Andersson Äänekoskella kovien turvatoimien kera


IMG_1967

Li Andersson kävi sunnuntaina Äänekosken kirjastossa kertomassa kirjasta Äärikoikeisto Suomessa. Turvatoimet olivat kovat: kaksi poliisipartiota päivysti kirjastolla.  Anderssonin siirtyessä Suolahteen Kahvila Päivänpaisteeseen vasemmistoliiton keskustelutilaisuuteen, olivat partiot myös tiukasti paikalla.

Äärioikeisto Suomessa- julkaistiin viime vuonna. Kirjan kirjoittajat vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, toimittaja Mikael Brunila sekä kunnanvaltuutettu Dan Koivulaakso ovat olleet kirjan julkaisun jälkeen kovassa pyörityksessä. Kirjan sanoma kiinnostaa, sillä se ensimmäinen laaja selostus nykyajan suomalaisesta äärioikeistolaisesta toiminnasta. Kirja sai julkisuutta osakseen ikävän välikohtauksen jälkeen, kun tammikuinen kirjaesittely Jyväskylän kirjastossa päättyi puukotukseen.

Molemmat tilaisuudet etenivät rauhallisesti, ilman välikohtauksia, ilman puukkoja ja puntareita.

Jaana Tani johdatteli yleisön teokseen, jossa käsitellään suomalaisia äärioikeistolaisia ja oikeistopopulistisia liikkeitä sekä puolueita ja niiden eurooppalaisesta äärioikeistoista saamista vaikutteista.

– Olen käynyt noin 30 eri tilaisuudessa kertomassa kirjasta, ja Jyväskylän surullisten tapahtumien jälkeen turvallisuusjärjestelyt ovat olleet seurani. Se on hyvä, että viranomaiset osoittavat sen, että he turvaavat mahdollisuudet kokoontumisiin, että voimme käydä keskustelua vaikkapa tästä aiheesta.

IMG_1955

Kirjan sisällöstä on mahdotonta tehdä lyhyttä alustusta. Jotta voimme saada kokonaiskuvan on aloitettava historiasta.

– Käymme kirjassa läpi kronologisessa järjestyksessä uusfasististen liikkeiden kehitystä tähän päivään. Haluamme myös osoittaa kuinka monia fasistisia ja oikeistolaisia liikkeitä löytyy. Mitä on Suomen Sisu, Suomen Vastarintaliike ja Musta Sydän. Millainen on radikaalioikeistolaisen politiikan historia ja nykypäivä. Mitkä ovat oikeistopopulistien, uusnatsien ja vasta-jihad-liikkeen vaikutuksen toisiinsa. Pureudumme kansallismielisen ja usein räikeän rasistisen liikehdinnän eri puoliiin vuoden 2012 Suomessa.

Kirja sai alkunsa Utoyan tapahtumien jälkeen. Kun pommi räjähti Oslon keskustassa, niin sitä luultiin ensin muslimiterroristien tekemäksi. Totuuden valjetessa oli moni ymmällään: Miksi Norjassa syntynyt nuori norjalainen mies hyökkää sosiaalidemokraattisten nuorten leiriin?

– Käänsin tuolloin artikkeleja ruotsista suomeksi ja huomasimme että keskustelu äärioikeiston muutoksesta oli Ruotsissa paljon pidemmällä kuin Suomessa. Se selvisi pian, miksi Breivik ei hyökännyt vastaanotto- tai pakolaiskeskukseen. Me koettiin, että Suomessa on tarvetta tällaiselle tietokirjalle jossa tarkastellaan laajasti näitä liikkeitä. Kun tutustuu vasta-jihad-liikkeen liikehdintään ymmärtää sen, miksi hän päätti hyökätä näin, Andersson ”ymmärtää”.

Äärioikeistolaisuus mielletään helposti pilottitakkisiin kaljupäisiin miehiin joilla on kova juutalaisuusvastaisuus ja muukalaisviha. Jos haluaa ymmärtää fasismin muuttunutta luonnetta on mentävä syvemmälle.

– Fasismi koki poliittisen kriisin toisen maailmansodan jälkeen. Kun sota loppui ja sotien teot tulivat ilmi, oli fasismin kannattajia edelleen. Aatesuuntauksella oli tarve kuitenkin uudistua ja fasistisesta ajattelusta haluttiin tehdä uudestaan salonkikelpoista. Jotta fasismi projektina voisi onnistua joskus tulevaisuudessa uudestaan niin silloin pitäisi muuttaa ihmisten tapaa ajatella ja muuttaa arvot samalla. Hitler-kortti on vanhahtava, mutta aihetta on käsiteltävä jotta ymmärtää kuinka fasismi on muuttunut tänä päivänä. Yhteiskunnallinen hegemonia ei enää onnistuisi, Andersson vakuuttaa.

Kirjaa varten haastateltiin muun muassa kansallismielisen Suomen Sisun perustajiin kuuluvaa Teemu Lahtista. Tekijöiden mukaan perussuomalaiset valittiin kirjaan käsiteltäväksi siksi, että Suomen Sisun jäsenten mukaan oli heille eniten toimintavapautta.

– Jussi Halla-ahon blogitekstit ja Teuvo Hakkaraisen minareettiölinät ja muslimipuheet eivät naurata. Miks mua naurattais? Asiasta tekee traagisen se, että hän on kansanedustaja ja sanoo ja käyttäytyy noin. En koe Hakkaraista vaaralliseksi, mutta se on harmillista kun hän on päättäjä mutta samalla myös pelle. Onko media tehneet hänestä klovnin, vai olemmeko me syyllisiä siihen, Andersson pohtii.

IMG_1961

Andersson kertoo, että on saanut lukemattoman määrän uhkaavia viestejä kirjan julkaisun jälkeen.

– En ole pelännyt. Se, että sananvapautta loukataan on aivan käsittämätöntä. Henkisellä tasolla viestit toki vaikuttavat. Sain vasta sähköpostia eräältä naiselta, joka toivoi, että joutuisin muslimien joukkoraiskaamaksi. Palaute vaikuttaa alitajuun, se on selvä.

Vihapuuheesta on tullut salonkikelpoista ja se viedään mukaan parlamentarismiin.

– Saa olla vastaan ja saa erotella, mutta niissä voi piillä vaaran paikka. Suomalaiset karttavat väkivallan uhkaa mutta ollaan salonkikelpoisesti puhumassa siitä, että kulttuureita ei saa sekoittaa ja suljetaan ulos tiettyjä elementtejä, Jaana Tani muistuttaa.

Andersson löytää vastakkaisesta laidasta kannatusta.

– Kokoomuksessa on tahoja, jotka ovat rasismia vastaan näkyvästi.

– Me käymme koko ajan dialogia paikallisellakin tasolla päätöksenteossa, Sirpa Martins sanoo.

Oli tärkeää, että dialogia käytiin. Pitää pystyä keskustelemaan ja puhumaan ilman väkivallan uhkaa, Tani kiittää ja kuittaa.

– Jos kokoontumisvapaus ei toteudu, se on uhka kaikille.

Vastaa

  1. wacklin

    Tälläiseen käytetään ”viimeisiä” poliisi varoja ja toinen on ”mopo poikien kyttääminen, vaikka tällä seudulla murhaajat liikkuu vapaana..????

    Vastaa
  2. Tarmo Kettunen

    Olipas raikkaan objektiivinen artikkeli. Kiva, kun vastapuolellekin annettiin tilaisuus puolustautua.

    Vastaa
  3. Caarlos

    Haukummalla Hakkaraista pelleksi asetat itsesi säälittävään asemaan ! Se on loukkaus koko perussuomalaisia kohtaan ! Sietäisit hävetä Andersson !

    Vastaa
  4. Eetu

    – Jos kokoontumisvapaus ei toteudu, se on uhka kaikille.

    nämä samat vihervasemmistoantifaterroristianarkistit olivat estämässä suomen sisun kokoontumista… aika ironista.

    Vastaa
  5. Finnish Defence League

    Li Anderson se ei vaan huomaa sitä roskaa omassa silmässä. Antijihad kansalaisjärjestöt, jota osoittavat vain mieltään on uhka, mutta vasemmiston äärilaita sen sijaan tekee hiukan muutakin. Omat vesikauhuiset koirat, jotka rajoittavat sananvapautta ovat näppärästi päässeet kokonaan unohtumaan tuosta änkyrävasemmistolaisen kolmikon satukirjasta. Mihinkä tarkoitukseen tämä olematonta uhkaa näkemä vouhake tarvitsi kahta poliisipartiota. Siihenkö että pääsi väittämään että on taas uhkaa?Suomessa on yksi porukka joiden kanssa nämä vasemmistohörhöt ovat ryhtyneet tansiin ja se on nk. Patriootit, muilta tahoilta ei uhkaa edes ole olemassa. Tai on, nämä antifasisteiksi itseään tituleeraavat taustajoukot tämän kolmikon takana käyttäytyvät joka maassa väkivaltaisesti ja sananvapautta halveksien.

    http://rahmispossu.net/2013/02/23/tanska-poliisi-keskeytti-islam-kriittisten-mielenilmaisun/

    http://rahmispossu.net/2013/03/23/rahinointia-islam-kriittisessa-mielenilmaisussa/

    Vastaa
  6. Jani

    Ironiahan tässä on se, että väkivaltaisimpaan ja fasistisimpaan käytökseen, aina vastamielenosoituksissa esiintyvää väkivaltaa myöten, syyllistyvät äärivasemmistolaiset. Viimeksi Ruotsissa he aloittivat mellakoinnin ja metelöivät Swedish Defence Leaguen puhetilaisuudessa niin, että puhe ei kantanut kuulijoilleen asti. Lisäksi he yrittivät pysäyttää jo paikalta POISTUMISTA yrittävää SDL-järjestön bussia.

    Ainakaan vasemmistoanarkistit eivät kannata sananvapautta tai muita ihmisoikeuksia muille kuin itselleen ja valikoimilleen viiteryhmille.

    Vastaa