Li Andersson kuuli Äänekoskella olevan kuvansa näköinen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vietti lauantaipäivän Äänekoskella, tutustuen kiertoajelulla kaupungin värikkäisiin ja erilaisiin kolkkiin. Lämminhenkisiä kohtaamisia hyviä, rakentavia ja kiihkottomia keskusteluja käytiin pitkin kyliä. 

Matkaoppaana ja isäntänä toimi ansiokkaasti Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juho Kautto.  Rengasmatkan tunnelmaa tummensi Anderssonin kotikaupungin, Turun, traaginen sarjapuukotus. Andersson tuomitsee eilisen terroriteon ja silmittömän väkivallan kovin sanoin.

– Kukaan Suomessa ei hyväksy minkäänlaista terrorismia missään muodossa – eivät myöskään Suomessa asuvat muslimit. Kaikista pahinta mitä nyt voi tapahtua on, että täysin iskuun syyttömiä ihmisiä tai ihmisryhmiä aletaan leimaamaan sen vuoksi, että tämä marokkolainen 18-vuotias mies on suorittanut terroriteon omassa kotikaupungissani. Turun islamilainen yhteisö tuomitsi teon hyvin suorasanaisesti, ja ilmoitti tukevansa viranomaisia rikoksen selvittelyssä kaikin keinoin, joita heillä on käytettävissään, Andersson sanoi ja painotti että välit eri Suomen viranomaisilla on hyvät välit erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin ja maahanmuuttajayhteisöihin.

– Näissä yhteisöissä nähdään ensimmäisenä merkit radikalisoitumisesta.

KAUPUNGINJOHTAJA Matti Tuononen otti Anderssonin vastaan työhuoneessaan. Keskustelu kumpusi uuden biotuotetehtaan, työttömyyden, toisen asteen koulutuksen tiimoilla. Talousnikkarina Tuononen oli kiinnostunut valtion budjetista, joka ei Anderssonin mukaan näytä kovinkaan hyvältä.

– Kasvuluvut on tarkastettu ylöspäin. Se on hyvä juttu, mutta työmarkkinaosapuolet ovat sitoneet käsiään sopimukseen, joka leikkaa palkkoja vielä kahden vuoden ajan. On luotu veronalennusautomaatti, vaikka talouskasvua on näkyvillä. On järjetöntä, että valtio joutuu veronkevennyksillä turvaamaan palkansaajan ostovoimaa, sen sijaan, että se tehtäisi palkankorotusten kautta.

Tuononen sanoo, että suuntaus näkyy nimenomaan julkisella alalla.

– Kyllä siinä kusetettiin kuntasektorin työntekijöitä. Lomarahojen leikkaus on puhuttanut meillä hyvinkin paljon, ja henkilöstö on ollut hyvin harmissaan. En näe yhteyttä kuinka Suomen vienti edistyy, kun sairaanhoitajan palkkaa pienennettiin, Tuononen hämmästeli.

Andersson pohti, että liittojen pitäisi hakea syksyllä kiky-kompensaatiota.

– Kun sisämarkkinat toimii, ei ostovoimaa pidä eikä saa heikentää. Tämä on myös julkisen sektorin pienennysautomaatti, Andersson sanoi.

Tuononen uskoo, että työmarkkinakysymys nousee syksyllä taas puheeksi.

– Samoin kuin veroratkaisut ja opiskelijoiden asema, Andersson lisää listaan.

Kalliiden opiskelukustannusten vuoksi neljännes keskeyttää opintonsa. Suunta on huolestuttava.

– Kohtaanto-ongelma on ilmeinen, juuri niillä aloilla, joilla voisi Äänekoskellakin työllistyä. Työntekijöitä tarvitaan, mutta oppilaitokset ei vedä. Esimerkiksi metallialalla ollaan pian helisemässä, sillä koulutus ei kiinnosta. Ammatti-ihminen työllistyy Suomessa hyvin, kouluttautumaton ei tahdo työllistyä millään. Äänekoskelta löytyy niin sanottua kolmannen polven työttömyyttä, eikä peruskoulun jälkeen opiskelu innosta kaikkia, Tuononen tietää.

Voisiko oppivelvollisuusiän nosto parantaa tilannetta, tämä on aihe joka nostetaan tapetille, kunhan eduskunta pääsee istunnoissaan vauhtiin.

TE-toimistoille on tulossa rahaa työllisyyden parantamiseen. Kunta on kuitenkin maksumiehenä, jos asukas ei työllisty. Jos on työttömänä 300 päivää, tipahtaa kunnan harteille.

– Työllisyyden hoito tulee olemaan uudessa maakuntamallissa katastrofaalinen. Työttömät unohdetaan kokonaan, Tuononen harmittelee ja sanoo, että suunnitelmassa ei ole mitään järkeä.

Andersson pitää työllisyydenhoidon ongelmana sitä, että se on jyvitetty eri tasoille.

– Se on sekavaa viranomaisille, se on sekavaa työttömille.

Tuonosen mukaan uudessa laissa surkeinta on se, kun valta ja vastuu menevät sekaisin.

– Huhujen mukaan kunnille jää kuntaosa ja sakkomaksu, mutta kaikki vaikutusmahdollisuudet viedään. Onko se kunnan vika, jos ihminen on ollut tuhat päivää työttömänä, Tuononen kysyy.

– Sen pitäisi mennä niin, että jos sä olet maksumies, sulla pitäisi olla välineitä millä ongelmaa hoitaa, Andersson täsmensi.

Tuononen kertoi, että tosissaan yritetään, ja monenlaisia innovaatioita on kaupungilla viritteillä tai suunnitteilla.

– Toivotaan, että yhä harvemmin törmätään seinään. Tehdas on nyt käynnissä, ja yhteisöverotuotot kaupungissamme on erittäin hyvät, noin kahdeksan miljoonan luokkaa, Tuononen sanoi.

Willessä yhteiskuvaan asettui kahdeksan vasemmistoliiton valtuustoryhmästä. Vas. Juho Kautto, Sirpa Martins, Ilidio Flores, Sinikka Rautiainen, Li Andersson, Eila Nurmi, Simo Holopainen, Riikka Happo ja Tiia Turunen.

Wille Olohuone ja Keittiössä kokoontunut vasemmistoväki otti puheenjohtajansa vastaan lämpimästi. Sote, kiky, takuueläkkeet, työllistäminen, opiskelijoiden asema ja pakolaispolitiikka keskusteluttivat vilkkaasti – kuten myös VR:n työtaistelu. Andersson ei usko, että että raideliikenteessä kilpailun avaamisen myötä lippujen hinnat laskisivat, laatu paranisi ja yhteydet palasivat hiljaisimmille tai jo lakkautetuille vuoroväleille.

– Esimerkit eri puolilta Eurooppaa osoittavat, että tämä yhtälö on mahdoton saavuttaa.

Anderssonin mukaan riskinä matkustajaliikenteen kilpailulle avaamisessa on, että yksityiset firmat pystyvät hyödyntämään asemansa “kermankuorijana”, kun valtio saisi toimia maksumiehenä ratojen kunnostuksessa ja ylläpitäjänä.

Andersson ei usko, että taistelu soten tiimoilla olisi ohi. Hänen mukaansa Sipilän hallituksen sote-uudistukseen liittyi ennenäkemättömän häikäilemätöntä politikointia, jossa perustuslain vastaiseksi tiedettyjä esityksiä yritettiin viedä väen vängällä eteenpäin.

– Tämä on ollut sakea soppa. Toivon, että suomalaiset jaksavat olla soteuudistuksesta kiinnostuneita edelleen, vaikka aikalisä onkin nyt käynnissä. Tässä on kuitenkin kyse kaikkien käyttämistä palveluista, joiden toimivuus on elintärkeää.

Andersson näkee istuvan hallituksen ideologisena punaisena lankana pyrkimyksen avata sellaista, joka tällä hetkellä tuotetaan verorahoitteisesti julkisena palveluna yksityisten firmojen voitontavoille.

– Se on jotain muuta kuin tuetaan yksityisyrittäjyyttä tässä maassa. Tässä on kyse siitä, että luodaan verorahoitteisia toimintamalleja näille isoille ylikansallisille firmoille.

Vasemmistoliiton Li Andersson ja kokoomuksen Tommi Lunttila kävivät hyvää ja rakentavaa keskustelua Suomen maataloudesta ja elintarviketuotannosta.

MATKAN SEURAAVA etappi oli Paloniemen tila. Kokoomuslainen, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila otti Anderssonin vastaan kesken puintikiireiden. Lunttila oli tyytyväinen, että Anderssonia kiinnostaa myös maatalouden ja kotimaisen ruuan tila. Lunttila haluaa haastaa poliitikkoja huomaamaan kotimaisen maatalouden tilan todellisuuden. Keskustelussa ei mennyt vastakkainasetteluun, vaikka jostain asioista oltiinkin hieman eri linjoilla.

– Kysynkin mitä poliitikot ovat valmiita tekemään suomalaisen elintarviketeollisuuden eteen. Uskon, että myös poliitikot haluavat syödä Suomessa tuotettua ruokaa. Haasteet tähän ovat kovat, sillä kyyti on kylmää: tänäkin päivänä viisi tilaa lopettaa toimintansa, Lunttila laski.

Lunttila kertoo, että maatalouden kannattavuus on painunut alhaiselle tasolle.

– Käytännössä kannattavuutta ei enää ole. Tuossa kasvaa viljaa, joka on laadultaan maailman parasta, ja sen hintataso on Euroopan halvin. Nuoret viljelijät huomaavat, että tämä työ ei kannata.

Andersson halusi kuulla mitkä tekijät vaikuttavat alhaiseen kannattavuuteen.

– Vuosi sitten eduskunnassa käytiin keskustelua alkutuotannon tilasta. Nyt keskustelu on laantunut ja analyysi jäi kesken, kuinka paljon maataloudessa on Venäjän kauppaan tai suhdanteisiin liittyviä ongelmia, ja kuinka paljon Suomen kaupan pysyvään rakenteeseen liittyviä ongelmia, Andersson sanoi.

Lunttila toivoo venäläisten lailla, että tilanne neutralisoituisi pian.

– Se hyödyttäisi heitäkin. Elintarvikeketjussa suurimman siivun vie kauppa ja tuottajan piirakkapala pienenee pienenemistään. Elintarviketeollisuuden työpaikat vähenevät sitä tahtia kun tuottajat vähenevät tai lakkaavat työllistämästä. Myös kahden suuren kauppaketjun, S-ryhmän ja Keskon, monopoli vääristää markkinoita.

Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, eikä markkinoille on tullut vain yksi varteenotettava kilpailija. Lidl.

– Se on ollut riittämätön strategia ongelman ratkaisemiseksi. Puolueemme kanta on selvä, ja olimme aloitteellisia kun välikysymys tehtiin. Näemme, että alkutuotannon pää on elintärkeä osa ketjusta. Ratkaisutoimenpiteet sopeutumislainan muodossa oli lähinnä kriisiapua. Tiedostamme, että tukia pitää olla, että alkutuotanto toimii Suomessa. Minun tahtotila on se, että alkutuotanto säilyy, Andersson sanoi.

Esa Sällinen (toinen oik.) ja Anneli Kauta-Soljava keskellä toivottivat puoluepampun lämpimästi tervetulleeksi Konginkankaalle.  He iloitsivat, että myös kuntapoliitikot jalkautuivat kylälle.

Konginkankaan torilla Anderssonia vastassa oli joukko konginkankaalaisia: yrittäjiä, eläkeläisiä, lapsiperheitä ja kyläaktiiveja. Vuoden konginkankaalaiseksi valitun Riihilahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kauta-Soljava kertoi elämästä kaukana kasvukeskuksesta, huonokuntoisen tien ja tökkivän nettiyhteyden varrella.

– Siellä myö eletään elämää ja kuka sitä kotoaan mihinkään lähtisi. Kun vain saisi netin toimimaan, huokaa Kauta-Soljava ja kysyy Anderssonilta neuvoa pulmaan.

– Verkko-operaattorit kun väittävät, että yhteydet on kunnossa. Vaan kun ei ole, Kauta-Soljava huokaa.

Andersson tuohtuu tilanteen kurjuudesta. Hänen mukaansa Suomessa on tehty jo sellainen digiloikka että sen myötä pitäisi yhteyksien pelata koko maassa.

– Suomi haluaa profiloitua digitalisaation edelläkävijämaana, mutta on se kumma kun toimivaa nettiyhteyttä ei saada. Sen pitäisi olla kansalaisen peruspalvelu ja toimiva infra läpi maan. Lupaan ottaa kopin tästä ja kysyä asian perään, Andersson sanoi.

Konginkankaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Esa Sällinen kertoi Konginkankaalla olevista hankkeista.

– Satamahanke niistä viimeisin, ja meille hyvin tärkeä sellainen. Konginkangas on paikka, johon toivomme lisää lapsiperheitä, sillä kaikki eivät halua asua kasvukeskuksissa. Väestörakenteemme on huolestuttava, mutta meillä on vahva usko koulumme säilyvyyteen vielä tulevinakin vuosina.

Andersson muistutti, että koulu on kylän sydän.

– Jos ei ole koulua niin ei ole lapsiperheitäkään.

Kahvila Korpun Päivikki Linna ei tahdo ymmärtää miksi Sumiaisista pitää kiikuttaa vauvoja päänympäryksen mittaukseen 30 kilometrin päähän.

Sumiaisissa Kahvila Korpun pihamaalla Andersson sai kuulla kuinka tiet ovat huonossa kunnossa ja kuinka peruspalvelut on kuntaliitoksen myötä viety kauas. Sumiaisten viimeinen kunnanjohtaja Esko Santala totesi, että ”olet ihan kuvasi näköinen”.  Sumiaisiin oli kokoontunut parikymmenpäinen kuulijoukko kysymyksineen.

– Näytetään puolueemme puheenjohtajalle, että täällä Äänekoskellakin etäisyydet ovat pitkät. Emme vaadi että tänne Sumiaisiin meille tuodaan liikenneympyröitä, kunhan koulu ja kirjasto ja yhteys nyt saadaan säilymään, Kautto sanoi.

Anderssonin rengasmatkan teemana olikin lähidemokratia. Hän kuunteli mielellään mitä asiaa sumialaisten sydämen päälle oli kertynyt. Hän nautti, ettei edetä tiukan protokollan mukaan, vaan jokaisessa taajamassa sai kuulla juuri ne akuuteimmat asiat. Keski-Suomen istuvat kansanedustajat saivat kylmää kyytiä. Andersson veikkasi, että ensi eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä saadaan edustaja myös vasemmistoliitosta.

– Semmoisia terveisiä Arkadianmäelle, että tiemäärärahoja saisi tulla lisää, nyt kun tuli tuo hieno tehdaskin, yleisöstä puuskahdettiin.

Ensi vuoden budjettiesityksessä kuudesta tiehankkeesta tipautettiin kolme pois, jotka kaikki olivat pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääväyliä kunnostetaan, mutta alempi tieverkosta on surkeassa kunnossa. Se mikä Suomen erottaa kilpailijamaistaan on maantieteellinen sijainti: etäisyydet ovat pitkät ja kuljetuskustannukset kalliit. Infran on oltava kunnossa.

– Tämä hallitus on tehnyt niin, että rahoitusta on säilytetty korjausvelan puolella, ja vähennetty rahoitusta uudistamiseen ja tieverkon kehittämiseen. Se on ongelmallista Suomen kaltaisessa maassa jossa vientiteollisuus on riippuvainen hyvistä kulkuyhteyksistä, Andersson sanoi.

Santala tuumasi, että Sumiaisissa ei yritetä olla fiksumpia kuin ollaan.

– Isossa kuvassa tahtoo olla se ongelma, että isot päättäjät elävät suuruuden kautta. Pientäkään ei täällä paljon tarvita, mutta kun sitä ei tahdo tänne riittää. Suuruudessa on suuret ongelmat, mutta täällä on vain pienet ongelmat, jotka voisi hoitaa. Suomi on hyvin pieni maa, eikä meidän kannata suuruuteen tähdätäkään. Kuntaliitoksia on tehty, että saadaan leveämmät hartiat, mutta silloin unohtuu ne pienet aivot, Santala sanoi.

Andersson tiesi, että juuri pienet hankkeet tahtovat jäädä junnaamaan byrokratian rattaisiin.

– Kummempia paineita ei ole uusiin kuntaliitoksiin. Jos sote etenee maakuntahallinnon kautta se vähentää logiikkani mukaan kuntaliitostarpeita, joita on lähinnä isojen kaupunkien seuduilla, Andersson laski.

Majakassa Anderssonin puhetta kuunneltiin tarkalla korvalla.

Kun Andersson saapui Suolahden satamaan, maistui muikkukeitto ja rantakalaongintakilpailu saatu päätökseen. Satamaan oli kokoontunut satapäinen joukko kuulijoita. Itsenäisen Suolahden viimeiseksi jäänyt kaupunginjohtaja Heli Möller kuunteli Anderssonin puhetta tarkasti.

– Vasemmistoliiton kannatus ei ole yhdestä ihmisestä kiinni, mutta sinä olet hyvä puhuja. Puheenvuorossasi oli paljon tavattoman myönteistä. Olen nähnyt edellisen hallituskauden kuntajohtajana ja tuntuu, että uskottavuus alkaa olla jo mennyt. Ei se ole tämä hallitus joka on sotkenut sote-asiat, vaan myös jo edellinen.

Andersson muistutti, että jo edellisellä kaudella oli asialle laitettu parlamentaarinen valmistelu.

– Silloin se oli yhteinen epäonnistuminen.

Möller pitää sotesoppaa poliittisen uskottavuuden kannalta ”hirveänä”.

– Ihmiset ovat aivan aivan turhautuneita, varsinkin kunta-alalla työskentelevät.

Kehittämistyö on seis ja kaikki odottavat seuraavaa siirtoa tai käännettä.

– Epävarmuus omassa työssä ei ole kenenkään etu, eikä siinä ettei pääse eteenpäin.

Möller toivoo, ettei hyvin toimivaa, suomalaista terveydenhoitojärjestelmää murskattaisi kokonaan.

– Se toimii hyvin ja edullista kuntalaisille.

Andersson listasi, kuinka suomalainen erikoissairaanhoito on Euroopan kustannustehokkaimpia.

– Meidän pitäisi korjata se mikä ei toimi, eikä rikkoa sitä mikä toimii.

Kaksi vuotta sitten Äänekosken apulaiskaupunginjohtajan virasta eläkkeelle jäänyt Möller ei tahdo hahmottaa uutta maakuntauudistusta.

– Mikä kenenkin rooli tulee olemaan ja millaiseksi maakuntahallinto muodostuu? Tämä vaikuttaa kaikkeen ja pahoin pelkään, että tästä tulee hyvin sekava systeemi, Möller sanoi.

Andersson pitää ongelmana sitä, että uuteen systeemiin ängetään kaikkea liikaa: työvoimapalvelut laitetaan uusiksi, sosiaali- ja terveydenhuolto menee uusiksi ja lisäksi pitäisi rakentaa uusi aluehallintomalli Suomeen.

– Se on liian iso pala haukattavaksi kerralla, Andersson pohtii.

Möller antaa sympatiansa kuntaa johtaville kollegoilleen.

– Se on varmaan aika hankalaa hommaa. Rooli häviää kunnista kun kaikista pitäisi tehdä elinvoimakuntia.

Heli Möller kiitteli Li Anderssonin tyyliä luotsata puoluetta.

Majakassa kuultiin myös toiveikkaista lauluista koostettu lauluesitys. Toisen kappaleen oli tehnyt Nenna Vertainen. Kuvassa vas: Vappu, Vieno, Ninni ja Nenna.