Markkamäkeläisten mielestä alueen historiassa olisi paljon kiinnostavaa muisteltavaa ja tallennettavaa.
Alun perin Markkamäkeen kuului nykyisten Mäkikadun ja Vuorikadun välinen alue, osa Mämmensalmentietä ja Alatie. Nimitys alueelle tuli siitä, että silloinen tehdasyhtiö myi alueen tontteja työntekijöilleen yhden markan kauppahintaan.
Ensimmäiset 20 tonttia arvottiin vuonna 1947.
Muutamia vuosia sitten alkuperäiset markkamäkeläiset ja heidän jälkipolvensa alkoivat pohtia, että ketäs kaikkia alueella oikein asuikaan.
– Ei me muistettu Penttisen, eli Melasalmen Kirsin kanssa kuin osa. Sitten mentiin Kajanderin Saaran ja Antin luo, jotka muistivat loput ja muistaa vieläkin, Teuvo Piilola sanoo.
Piilolan lisäksi Markkamäen historiaa ovat tutkineet Risto Kajander ja Pekka Kosonen. Miehet ovat kaivelleet esiin vanhoja valokuvia, ja Kajanderilta löytyy jopa tontin kauppakirja ja rakennuttamista varten haetun lainan kuitit.
MIEHET HALUAVAT kerätä Markkamäen historiaa muistiin mahdollisimman paljon ja toteuttaa jonkinlaisen digitalisoidun kartan, johon kaikki tieto voitaisiin saada talteen.
– Se olisi yksi vaihtoehto, mutta pidetään kaupungintalolla vielä isompi, kaikille avoin palaveri, jossa katsellaan yhdessä mitä tuleman pitää. Tämä on lähtölaukaus tälle ajatukselle, Piilola sanoo.
– Haluisimme tietoa kaikista tärkeistä paikoista Markkamäessä: halkolaanit, hyppyrimäki, vesipostit, teikkauspaikat ja tietenkin potkupallokentät, Kosonen luettelee.
Kosonen on kerännyt ja kirjannut muistiin jo hieman tietoa hyppyrimäestä, mutta lisää tiedonjyväsiä kaivataan. Tiedätkö sinä jotain Markkamäen historiasta? Lähde mukaan avoimeen tilaisuuteen ja kerro muistosi.
Hyppyrimäki
Niinimäen, nykyisen Markkamäen pohjoispuolella sijaitsi aikoinaan hyppyrimäki. Jyrkälle luonnon alustalle rakennettiin korkea puinen hyppytorni 50-luvun alussa.
Markkamäestä löytyyi paljon innokkaita hyppääjiä: Kolun veljekset, Rantasen veljekset, Airaksiset, Riihisen Hessu, Hytösen Ampe, Viikin Jokke, Paanasen Seppo ja Niemen Jussi. Mäkiennätys lienee ollut noin 26 metriä.
– Kokin Ville piti kalustoa johon kuului monen mittaisia mäkisuksia, mutta paljon laskettiin omillakin suksilla, Kosonen tietää.
Mäkitorni purettiin 60-luvun puolivälissä huonokuntoisuuden vuoksi. Siihen loppui mäkihyppy Markkamäessä. Alastulorinteen ura näkyy maastossa vieläkin, vaikka onkin metsittynyt, Piilola sanoo.
Markkamäen historiikkipalaveri kaupungintalon valtuustosalissa 6.11. klo 18.
Valitettvasti ei ollut mahdollisuutta osallistua mielenkiintoiseen tapahtumaan yhteensattumien vuoksi (kirkkovaltuuston kokous) toivottavasi vastaavia kokoontumisia järjestetään tulevaisuudessakin.Vosin ehkä tuoda esiin omia muisteloita ylämarkkamäestä.
korjataan kirkkovaltuuston kokous oli kirkkoneuvoston kokous