Pakolaiskriisi aiheuttaa ikävää nokkapokkaa Suvakkien ja Vastustajien kesken. Vastustajat kertoivat ajatuksiaan viime lehdessä, nyt ovat vuorossa Suvakit.
Pekka Häyhä ja Leena Nicolaou tunnustautuvat suvaitsevaisiksi ihmisiksi.
–Olen aina kannattanut monikulttuurisuutta voimavarana. Nyt on tilanne, jossa ihmiset erityisesti tarvitsevat apua, kun heillä on hätä, Häyhä sanoo.
Häyhä on tehnyt avustustyötä Helsingissä, Afrikassa ja naapurimaissa. Äärisuvakiksi hän ei kuitenkaan tunnustaudu. Nicolaou myöntää nauraen, että ei ollut edes kuullut ennen koko suvakki-nimitystä. Kukkahattutäti tai päivänkakkaraneito ovat sanoja, joita myös Suvakeista käytetään.
KUMMATKIN tunnustavat Suomen tiukan taloudellisen tilanteen. Suomalaiset ovat huolissaan vanhusten voinnista, työttömistä ja koulutuksesta. Eikö nämä ongelmat tulisi hoitaa ensin?
– Suomen ongelmat ovat olleet tiedossa pitkän aikaan, Nicolaou puuskahtaa ja jatkaa:
– Miksei niitä hoidettu ennen tätä pakolaiskriisiä? Ei meidän ongelmamme ole pakolaisten syytä.
Häyhä on samaa mieltä. Hänestä suomalaisten täytyisi auttaa pakolaisia parhaansa mukaan, pitäen samalla huolta yhteiskunnan heikommassa asemassa olevista. Mies on erityisen huolissaan nuorisotyöttömyydestä, joka vaivaa niin maahanmuuttajia kuin kantaväestöäkin.
– Meidän täytyy panostaa nuorien maahanmuuttajien kouluttamiseen, mikä hyödyttäisi koko yhteiskuntaamme.
YLI KAKSIKYMMENTÄ vuotta avustustyötä tehnyt Nicolaou on vakuuttunut pakolaisten työhalukkuudesta.
– Joutenolo tulee maksamaan. Töitä tekemällä he ovat hyödyksi niin itselleen kuin yhteiskunnalle.
Molemmat sanovat, että pakolaiskriisi on päässyt yllättämään suomalaiset. Suomi ei ehtinyt varautumaan pakolaisten tuloon, koska yhteiskunta painii sisäisten ongelmien kanssa. Kumpikin painottaa, että tiedottaminen ja auttaminen pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain.
– Nyt vasta etsitään teitä pakolaiskriisin ratkaisemiseen, Nicolaou sanoo.
–Niin auttajat ja autettavat ovat olleet hämmentyneitä tilanteesta, Kivilahden turvapaikanhakijoita auttanut Nicolaou jatkaa.
Häyhän mielestä pakolaisille tulisi kertoa suomalaisesta yhteiskunnasta, tavoista ja laeista mahdollisimman ajoissa. Näin vältyttäisiin ristiriidoilta, joihin monet ihmiset pakolaiskeskusteluissa viittaavat.
– Ulkomaalaiset saavat olla ulkomaalaisia samalla kun suomalaista kulttuuria vaalitaan. Meidän pitää kunnioittaa toistemme kulttuureja.
OSA SUOMALAISISTA pelkää turvallisuutensa puolesta, kun kotikulmille perustetaan vastaanottokeskus ja ulkomaalaisia näkyy enemmän kylänraitilla. He pelkäävät pakolaisvirran tuovan mukanaan rikollisuutta ja muita ikäviä lieveilmiöitä. Häyhä sanoo ymmärtävänsä ihmisten huolen, kun turvapaikanhakijamiehiä tulee kulttuureista, jossa naisten pukeutuminen ja liikkuminen on rajoitetumpaa. Nicolaoun mielestä huoli on turhaa:
– Minun kolme poikaani ovat kasvaneet kreikkalaisessa kulttuurissa, jossa kunnioitetaan naista valtavasti. Äidille ei sanota vastaan. Naiseen ei kosketa ilman hänen lupaansa.
Ulkomaalaiset eivät ole ahdistelleet heitä kumpaakaan, vaikka kumpikin on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla ja tehneet vapaaehtoistyötä ulkomaalaisten parissa Suomessa.
– Ongelmat ehkä kärjistyvät enemmän maaseudulla, jossa ei ole totuttu ulkomaalaisiin ihmisiin, Häyhä sanoo.
– Suuremmissa kaupungeissa ulkomaalaiset eivät niin erotu katukuvasta.
Nicolaoun mielestä uutisiin nousee negatiiviset ääritapaukset.
– Jokaisessa kopassa on mätä omena. Niin ulkomaalaisissa kuin suomalaisissakin.
Häyhä harmittelee, kun uutisissa kerrotaan ikävistä tapauksista, joiden perusteella ihmiset luovat yksipuoleisen kuvan ulkomaalaisista. Positiivisista asioista pitäisi enemmän kertoa.
– Onneksi on huomattu, että maahanmuuttajista olisi korjaamaan ikääntyvästästä väestöstämme johtuvaa kestävyysvajetta, sanoo Häyhä.
SUVAKIT ovat kummatkin yhtä mieltä siitä, että suomalaiset ovat suvaitsevia ihmisiä.
– Ei kukaan tuolla kävele kadulla kantaen ”Olen suvakki” -kylttiä, Nicolaou sanoo.
– Suurin osa on sisimmissään suvaitsevaisia, Häyhä uskoo.
Vapaaehtoisia auttamistyöhön kaivattaisiin lisää. Nyt tekeminen jää tiettyjen ryhmien harteille. Nicolaou sanoo, että suomalaiset eivät rohkene pyytää ja tarjota apuaan, mutta auttajia löytyy, kunhan heitä kysyy mukaan – myös äänekoskelaisista.
MUUKALAISPELOSTA pitäisi Nicolaoun mukaan päästä eroon.
– Voi kyseenalaistaa, olla huolissaan ja pohtia tilannetta, mutta törkeä ei saa olla. Ketään ei saa sanoa apinaksi tai sylkeä päälle.
Häyhä ja Nicolaou haluaisivatkin lisää arjen kohtaamispaikkoja, jossa suomalaiset ja ulkomaalaiset voisivat tavata toisiaan. Ennakkoluulot tällä tavoin vähentyisivät, kun suomalaisten ja ulkomaalaisten kanssakäyminen lisääntyisi.
– Olen aina uskonut ihmisten hyvyyteen. Jos kohtelemme toisia hyvin, niin hekin kohtelevat meitä hyvin, kiteyttää Häyhä.
pekalle.oikein hädässä olevaa ihmistä on autettava,mutta eliittipakolainen.sosiaali pummi.näitä ei immeiset hyväksy