Äänekoskella on otettu huomioon lähiruokien mahdollisuus julkislaitoksissa. Julkisissa hankinnoissa voidaan huomioida hinnan lisäksi laadukkuus. Kunnalla on mahdollisuus painottaa laatukriteerejä, joiden perusteella oman alueen tuotanto saadaan vahvoille.
Suomalaiset haluavat pääsääntöisesti syödä kotimaista ruokaa. Kotimaisen ruoan puhtaus ja turvallisuus tiedetään. Nyt trendinä on lisätä ruoan proteiinipitoisuutta kasvisruokien, nyhtökauran ja härkäpavun muodossa. Myös marjojen ja kalaruokien ravintoarvokkuus tiedetään. Kotimaista ruokaa pitää olla tarjolla ja saatavilla, myös muualla kuin kotitalouksissa. Kunnan ruokapalveluilla on kansanterveydellinen ja aluetaloudellinen vaikutus.
Lähienergiaa saadaan Äänekoskella oman energialaitoksen tuottamana. Piakkoin sitä saadaan myös uuden tehtaan ylijäämäenergiana. Näin lähienergian käyttö on huomattavasti ilmastoystävällisempää kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö voimanlähteenä, myös autoilussa. Äänekosken vireys perustuu sekä taajamien että kyläkuntien vireyteen. Maaseudun elinvoimaisuus turvataan kuulemalla eri alueiden tarpeita ja suuntaamalla työtä ja kehittämismäärärahoja myös viheralueiden hyväksi.
Viheralueilla on luovuutta ja potentiaalia luoda innovaatioita, esimerkiksi marjan- ja vihannesten tuotanto- ja jalostus sekä ympäristönhoito- ja energiatuotannon pienmuotoja. Toisekseen enemmänkin maaseudun puhdasta ja raaka-aineomavaraista ympäristöä voitaisiin hyödyntää matkailun ja virkistäytymisen näkökulmasta.
Työllisyyttä näillä alueilla voitaisiin entisestään kehittää kaupungin ja maaseudun yhteisillä hankkeilla. Uuden aurinkoenergian voimalla lämmitetyt mökit ja asuintalot voisivat olla energiatulevaisuuttakin pohjoisella pallonpuoliskollamme. Uuden lukion linjan, yhteistyössä Saarijärven ja Konneveden lukioiden biotalouspolun myötä on mahdollisuus saada koulutettua ja osaavaa nuorta työvoimaa uusiin hankkeisiin, myös maaseudullemme. On hienoa, että eri kyläkunnilla on jo nyt puun ja muun alkutuotannon yrityksiä monipuolisesti.
Anna-Riitta Pentinpuro,
Keskustan kuntavaaliehdokas
Kirjoitus on tärkeään aiheeseen pureutuva, mutta jää puolitiehen. Lähiruoka, lähienergia, mutta lähipalvelut puuttuvat ja se on enemmän kuin lähiruoka ja lähienergia yhteensä. Lähipalvelut kattaa paljon ja monenlaista. On toki Äänekosken vanha ongelma, ettei yrittäjyys ole vanhastaan ollut suosittua eikä arvostettua. Siksi paikkakunnalta puuttuu palveluja, joita täällä tarvitaan jatkuvasti. Toisaalta paikkakunnalla on monia palveluja tarjolla, joita vierastaustaiset virkamiehet hyljeksivät. Puhutaan kokonaistaloudellisuudesta, mutta käytännössä esim. rakennusten suunnittelijoita valitaan kalliiden ”kilpailutuksien” perusteella maan ääristä. Kokonaistaloudellista ja ekologista etua olisi vaikka kuinka paljon, jos suunnittelijat olisivat edes seutukunnalta, Jyväskylästä. Isommissa kohteissa suunnittelu- ja työmaakokouksia on kymmenittäin. Paljon joustavammaksi muodostuisi asioiden hoitaminen, jos suunnittelijat olisivat lähempää kuin kauempaa. Sitten on tämä lisä- ja muutossuunnitttelu, johon usein joudutaan heti kohteen valmistuttua. Jos suunnittelijan toimisto on 300-400 km:n päässä, asioiden hoitaminen vaikeutuu ja on arvokasta puuhaa. Jos kaupungissa kiinnitettäisiin huomiota lähipalveluteemaan, toisi se kaupunkiin uusia työpaikkoja eikä olisi pakko rikkoa hankintalakia. Kilpailutustakin voitaisiin miettiä siltä pohjalta, mitä kokonaistaloudellista etua on siinä, että valittaisiin palvelun toimittaja mieluummin Äänekoskelta kuin Jyväskylästä tai mieluummin Jyväskylästä kuin toiselta puolen Suom