Monet mieltävät turvallisuuden poliisin ja pelastuslaitoksen toiminnaksi. Nämä viranomaiset ovatkin tukipilareita silloin, kun jokin menee pieleen. Poliisiaseman saaminen Äänekoskelle ja poliisin näkyminen katukuvassa lisäisi turvallisuutta ja sen tunnetta.
Turvallisuutta on myös arjen sujuminen. Uusien valtuutettujen päätettäväksi tulee paljon asioita, jotka vaikuttavat kuntalaisten arjen turvallisuuteen. Toteutuessaan Sote vie kuntien terveysasiat maakuntahallinnon harteille, mutta kunnan vastuulle jää varhaiskasvatus, perusopetus, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, vapaa-ajan palvelut, terveyden edistäminen sekä kaavoitus ja liikenneratkaisut. Kunnalla on myös tärkeä rooli yritysten toiminnan kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Tekemällä oikeita päätöksiä valtuutetut luovat perustaa turvalliselle kunnalle.
Kouluteiden turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla kevyenliikenteenväyliä, suojateitä ja hidasteita. Esimerkiksi Sumiaistentien ja Konginkankaantien kevyenliikenteenväylät tulisivat tarpeeseen niin koululaisille kuin muillekin liikkujille. Nuorten harrastustoiminnan mahdollistaminen on erittäin tärkeää ennaltaehkäisyn ja turvallisuuden näkökulmasta.
Ikäihmiset pelkäävät usein likaisissa, meluisissa ja huonosti valaistuissa paikoissa, kuten nuorten kokoontumispaikoilla tai ravintolan edustoilla. Myös pienet lapset kokevat helposti edellä mainitut paikat pelottaviksi. Juuri näihin asioihin kunnassa voidaan vaikuttaa kaavoituksella, valaisulla ja pitämällä paikat siisteinä. Turvalliset, esteettömät kodit sekä sisäänkäynnit niin ikään helpottavat arjen sujumista ja lisäävät ikäihmisten turvallisuuden tunnetta.
Kuntapäättäjät tekevät myös ulkomaalaisia koskevia päätöksiä. Valtuustossa linjataan se, halutaanko kuntaan vastaanottokeskuksia ja päätetään oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kuntapaikoista. Tutkimuksissa on osoitettu, että turvapaikanhakijat, varsinkin laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset, aiheuttavat turvattomuuden tunnetta osassa ihmisiä. Pelkästään maahanmuutosta keskusteleminen koetaan usein arveluttavaksi, koska ihmiset pelkäävät leimautumista. Asiallinen ja kiihkoton keskustelu maahanmuutosta on kaikkien etu ja kuntapäättäjän on otettava näihinkin asioihin rohkeasti kantaa.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n vuosittaisesta kyselytutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten turvattomuuden tunne on ennätyslukemissa. Siihen on monia syitä. Turvallisuuden tunne ja todellinen turvallisuus syntyvät tutuista arkisista asioista; kodista, perheestä, asuinympäristöstä, terveydestä tai vaikkapa harrastuksista. Ne ovat turvallisuutta parhaimmillaan ja niistä me kuntapäättäjät päätämme. Ei hätää!
Jari Halttunen
kuntavaaliehdokas (PS)
”Kuntapäättäjät tekevät myös ulkomaalaisia koskevia päätöksiä. Valtuustossa linjataan se, halutaanko kuntaan vastanottokeskuksia ja päätetään oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kuntapaikoista. Tutkimuksessa on osoitettu, että turvapaikanhakijat, varsinkin laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset, aiheuttavat turvattomuuden tunnetta osassa ihmisistä.”
Mielipidekirjoittaja on ottanut esille maahanmuuttokysymyksen, koska hän perussuomalaisena jo lähtökohtaisesti suhtautuu tai pitäisi ainakin suhtautua siihen kriittisesti. Kysymys kuuluukin, voimmeko me maahanmuuton siunauksellisuuteen kriittisesti suhtautuvat luottaa häneen ja muihin tuleviin perussuomalaisiin kuntapäättäjiin? Miksi tällaista epäillä ylipäätään? Palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Äänekosken KH päätti kokouksessaan 14.3.2016 (pöytäkirja 58§) turvapaikkahakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkamääristä. Tuolloin KH yksimielisesti (sic!) päätti esittää valtuuston hyväksyttäväksi vähintään 30 kotouttamispaikkaa. Tämä päätöksenteon yksimielisyys ihmetyttää, onhan perussuomalaiset olleet koko historiansa ajan ei-työperäisen, hallitsemattoman maahanmuuton vastustajia. Perussuomalaisia edustavat KH:ssa pääsääntöisesti Marke Tuominen ja Jari Halttunen. Molemmat olivat ihmeellistä kyllä poissa kokouksesta. Heille oli ilmeisesti tärkeämpää näyttäytyä tuolloin kunnassamme parhaillaan vierailevan ministeri Jari Lindströmin seurassa kuin olla läsnä tuossa hallituksen kokouksessa.
14.3.2016 KH poissa oloni syy oli työ-ja oikeusministerin vierailu Äänekoskella niitä harvoja kertoja kun ole ollut pois kokouksesta tai kun ministeri käy Äänekoskella. KH asia eteni valtustoon jossa olimme molemmat Jari ja minä.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei romahtamatta kestä maahanmuuttoa.
v. 2015 Suomeen saapui hieman yli 3000 ilman vanhempiaan matkustanutta alaikäistä turvapaikanhakijaa.Vertailun vuoksi 2014 luku oli 196
.Suomi vastaanotti EU-maista neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita vuonna 2015.Tämä oli kestämätön taso ja on edelleen.
Alaikäisillä turvapaikan hakijoilla on paljon haasteita DUBLIN menettelyn epäkohdat ja turvapaikkaprosessi on lapselle raskas.
Äänekoski kantoi vastuunsa hyvin ja selvisi ainakin alkuhaasteistaan kovalla työllä.
Hyvinvointiyhteiskunta ei saa toimia maahanmuuton vetovoimatekijänä ja priorisoinnin on aina edistettävä suomalaisten perus-ja ihmisoikeuksien mukaista palvelua ja hoitoa.
Kustannusten lisäksi meidän on avoimesti voitava puhua tai kirjoittaa maahanmuuton yhteydessä myös erilaisiin kulttuureihin liittyvistä seikoista ja muista ihmisiä huolettavista asioista -ilman että leimataan rasisteiksi
Emme hyväksy laittomasti maassa oleskelemista, saati näiden henkilöiden terveyden ja sosiaalhuollon ja muiden palveluiden lisäämistä ja laajentamista. Myös turvapaikkahakijoiden oikeutta erilaisiin kuntatasonpalveluihin,kuten kuljetuksiin ja harrastuksiin tulee tarkastella uudelleen.
” KH asia eteni valtuustoon, jossa olimme molemmat Jari ja minä.”
Sinnehän se sitten eteni. Valtuustosta KH sai haluamansa päätöksen: Päätettiin kotouttaa 30 henkilöä+blanco-valtakirja kaupunginjohtajalle ottaa tulevina vuosina lisää kotiutettavia ilman erillistä käsittelyä. Perussuomalaiset olivat ryhmänä, kuten kaikki muutkin ryhmät, täydellisesti KH:n esityksen kannalla. Muistaakseni ainoana perussuomalaisena eri mieltä (tosi nuivana) oli Lauri Lax. Hän ei olisi halunnut ottaa kuntaan yhtäkään maahanmuuttajaa. Näkemystään hän perusteli kunnassa vallinneella korkealla työttömyydellä ja heikolla taloudellisella tilanteella.
Kommenttini Jari Halttusen mielipidekirjoitukseen johtui siitä, että poliittinen toimija ei ole aivan johdonmukainen ajattelun ja tekemisen suhteen. Tässä hieman lisää argumentaatiota tälle väitteelleni. Mitä vastasikaan Jari HS:n eduskuntavaalit 2015 kysymykseen numero 22? Kysymys kuului : ” Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastanottokeskuksen perustamista kotikunnalleni, tarjous pitää hyväksyä.” (Vastaus asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) Kansanedustajaehdokas Halttunen vastasi olevansa täysin eri mieltä. Hän perusteli näkemyksensä seuraavasti: ”Kunnan päätöksenteossa on oltava realistinen. Kunnalla on oltava taloudelliset ja kulttuurilliset valmiudet turvapaikanhakijoiden vastanottamiseen sekä kotiuttamiseen. Tällä hetkellä kotikunnallani ei ole tällaisia valmiuksia.” ELY- keskus teki sittemmin Äänekoskelle tarjouksen, josta paikalliset virkamiehet ja poliittiset päättäjät eivät voineet mitenkään kieltäytyä.
Marke Tuominen perusturvalautakunnan puheenjohtajana on sitten joutunut, varmaankin harmikseen konkretisoimaan valtuuston tekemää päätöstä. Kannattaa tutustua syksyn 2016 pöytäkirjoihin.
”Tutkimuksissa on osoitettu, että turvapaikanhakijat, varsinkin laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset, aiheuttavat turvattomuuden tunnetta osassa ihmisiä.”
Kerropa Jari kuinka turvapaikanhakija on voi olla maassa laittomasti oleva ulkomaalainen. Mielellään ihan pykälä, jossa sanotaan turvapaikanhakijan kuuluvan ryhmään ”laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset.”