Biotuotetehtaan imussa julkisuuskuva Äänekoskesta biokaupunkina on kirkastunut. Olemmeko tehneet epäedullisen päätöksen Sammakkokangas Oy:hyn liittymällä?
Tästä eteenpäin, voimmeko kehittää ja hyödyntää täysimääräisesti hyvää julkisuuskuvaamme esim. edistämällä bioliikennekaasun käyttöä kaupungin omissa autoissa ja koneissa. Onko jäteyhtiö oikea suunta kestävän kehityksen mallikaupungiksi profiloitumisessa?
Jäteyhtiön osakekaupasta johtuen näyttää siltä, että myös kaupunkimme jätehuollon järjestämistä koskeva päätösvalta ollaan luovuttamassa omalta jätehuoltoviranomaiseltamme yhtiön omistavine kuntien yhteiselle jätelautakunnalla. Silloin annamme ”vieraiden” päättää mm. jätehuollon perusmaksuista, jätteenkuljetusjärjestelmästä ja jätehuoltomääräyksistä Äänekoskella. Yhden tai kahdenkaan äänekoskelaisen edustus jätelautakunnassa ei korvaa nykyistä, omaa jätehuoltoviranomaistamme.
Mielestäni jätehuoltoviranomaisen tehtävät tulisi säilyttää Äänekosken kaupungilla.
Pentti Piilonen, kuntavaaliehdokas (Kesk)
Jossakin mielipiteessä oli että vanhoihin päätöksiin ei pidä puuttua, mutta nyt äänestäjien kannattaisi miettiä että jatketaanko tätä virkamiesten sammakkokangastelua jatkossakin vai halutaanko päätäntävalta pitää omissa käsissä. Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjoista saa faktaa kuka on mitäkin mieltä mistäkin asiasta ollut.
Tässä on kyse jätehuollon viranomaistehtävien eli päätösvallan säilyttämisestä sataprosenttisesti omassa kunnassa. Siitähän ei olla vielä tehty päätöstä.
Sammakkokangas Oy:n osakkeiden ostosta sen sijaan on jo tehty päätös, mikä tarkoittaa jätehuollon palvelutehtävien siirtoa yhtiölle. Palvelutehtävien siirto on täysin eri asia kuin viranomaistehtävien siirto kuntien yhteiselle jätelautakunnalle.
Jätehuolto on maanlaajuisessa myllerryksessä, jossa Äänekoski yksin ei pysty turvaamaan omaa etuaan. Jyväskylän kanssa kävisi samoin. Sammakkokankaasta pääsee pois, jos jätemarkkinoiden selkiydyttyä löytyy parempi ratkaisu.
Kaupungin julkikuva on tahriintunut pahasti kaikenlaisten valittajien takia. Eikä sitä puhdista se, että näitä valittajia on asetettu kuntavaaliehdokkaiksi
.
Kepun maakuntamalli yhtiöittämispakkoineen se vasta viekin äänekoskelaisten päätösvallan omista asioistaan.
On totta, että jätelakiin on tulossa ehkä jo tämän vuoden puolella muutoksia. Muutoksia nimenomaan kunnallisten jäteyhtiöiden ulosmyyntirajaan, joksi esim. Kuntaliitto on esittänyt vähintään 15 %:a jätehuoltopalveluiden turvaamiseksi koko maassa. Jäteyhtiöön Äänekoskella kiiruhdettiin vedoten hankintalain 5 %:n ulosmyyntirajaan. Ratkaisu tuntuu hieman hätiköidyltä.
Kuntapolitiikassa päätetään ihan eri asioista kuin valtakunnan tasolla, eipä siis sekoiteta ”isojen poikien” harjoittamaa politiikkaa tähän.
Pentti Piilosen esittämä huolenaihe on asiaallinen, sillä Äänekoski nelostien varrella elintarviketuotannollaan ja maataloudellaan on yhdessä biojätteidensä kanssa merkittävä mahdollinen liikennebiokaasutuotanto- ja -jakeluasema täydentäen liikennebiokaasun jakeluketjua pk-seudulta, Lahden, Joutsan ja Jyväskylän kautta Ouluun saakka. Toisaalta Saarijärvi on tärkeässä asemassa omine biojätteineen ja maataloustuotannon sivumassoineen mahdollisena liikennebiokaasun tuotanto- ja tankkausasemana Jyväskylästä Kokkolaan.
Täten toivon perustuen kahden biokaasulaitoksen malliin Äänekoski ja Saarijärvi kehittäisivät määrätietoisesti yhdessä sovituilla pelisäännöillä liikennebiokaasun tuotantoaan ja jakeluaan optimaalisesti parhaimmalla tavalla, ei kilpaillen toisiaan vastaan, ja tämä merkittävässä määrin paikallisessa omistuksessa luoden kasvavan paikallisen pääoman yhä laajempaan omaan, paikalliseen uusiutuvaan energiantuotantoon ja energian säästöön, mikä on yhtä tärkeää kuin energiantuotanto. Samalla perustuen kahden laitoksen malliin maatalous Äänekoskella ja Saarijärvellä voisivat saada kumpikin edullista biolannoitetta nostaen sen katteita markkinatalouden ehdoilla, ei perustuen tuotantotukijaisiin.
FM Hannu Paaso