ÄKS

Mikael Palola ja Mauno Vanhala selventivät sotea Äänekoskella

26.04.2018 09:41 (muokattu 26.04.2018 14:07)
Mauno Vanhala ja Mikael Palola (oik.) vastailivat yleisön visaisiin kysymyksiin sotesta.
Sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Mikael Palola ja sote-alan kokenut ammattilainen Mauno Vanhala kysyivät äänekoskelaisten tuntoja sotesta.

 

Sote -asiantuntijat Mikael Palola ja Mauno Vanhala pitivät Äänekoskella sote -illan, jossa avoimesti keskusteltiin valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroista. Tällä kertaa ei yritetty opettaa yleisölle koko monimutkaista uudistusta vaan keskityttiin vastaamaan yleisön kysymyksiin. 
Ketään ei yllättänyt, että valinnanvapaus nousi nopeasti keskustelussa esiin. Mitä valinnanvapaus oikeasti tarkoittaa ihan tavalliselle äänekoskelaiselle?

– Asiakkaan kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, onko palveluntuottaja yksityinen vai maakunta. Asiakas ilmoittautuu haluamalleen palveluntuottajalle asiakkaaksi, jos ei ilmoittaudu, viranomainen päättää terveysaseman, ja siinä vaiheessa tuskin eritellään onko kyseessä maakunnan toimija vai ei, Vanhala sanoo.

PALOLA KOROSTI useaan otteeseen, että sote -uudistuksen tarkoitus on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita niin, että palvelut ovat nykyistä paremmin saatavilla kaikille.

– Uusituksella pyritään siihen, ettei kaikki raha mene erikoissairaanhoitoon, vaan sitä riittää myös perustasolle. Samalla halutaan sen verran valinnanvapautta, että jokainen toimija ymmärtää, että jos homma ei hoidu hyvin, voi asiakas valita toisen palveluntuottajan, Palola sanoo. 
Peruspalveluiden saatavuus huoletti yleisöä. Miten käy perusterveydenhuollon palveluille pienemmissä kylissä?

– Nämä asiat päätetään tulevaisuudessa maakuntavaltuustossa. On realismia, että suurin osa valtuutetuista tulee Jyväskylästä, mutta jos jyväskyläläiset päättää, että on palveluiden on oltava lähellä, ne on oltava lähellä kaikkialla, eikä vain Jyväskylässä, Palola selventää.

– Ei ne ainakaan tästä huonone. On selvää, että valinnanvapaus esimerkiksi Konnevedellä on eri kuin Jyväskylässä: ei siellä kovin montaa vaihtoehtoa varmaan ole rinnakkain. Jos ei julkinen puoli ryhdistäydy, ja ota perusterveydenhuoltoa kontolleen, yksityiset yrityksen jakaa maakunnan, Vanhala sanoo.

YLEISÖÄ MIETITYTTI myös, että jos pyritään kovasti panostamaan palveluihin, niin mistä säästöt sitten syntyvät. Asiantuntijat selvittivät, että maakunnille annetaan nykyiseen menotasoon rinnastettu määräraha, Keski-Suomessa ehkä noin miljardi vuodessa, ja tällä miljardilla on yksinkertaisesti vaan pärjättävä.

– Mitä jos se miljardi loppuu marraskuun viidestoista päivä, mitä sitten? yleisöstä kysytään.

– Ketään ei tietenkään jätetä hoitamatta! Valtio voi antaa pikavippiä maakunnalle, mutta jos maakunta jatkaa pikavippielämää, valtio voi ottaa maakunnan haltuunsa. Meidän pitää maakuntana opetella siihen, ettei raha kasva puussa ja joudutaan tekemään tiukkoja päätöksiä siitä, miten rahaa käytetään ja myös seurata sitä. Ihan varmasti joudutaan opettelemaan. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan: yhteiskunta on vielä niin voimissaan, ettei ketään sentään heitteille jätetä, Palola vakuuttaa.

Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Äänekosken kokoomusjärjestöt.

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy