Mitä, missä, milloin ja miksi? Kuntalaisten kyselytunnilla kysyttiin demokratian toteutumisesta ja lehmänkaupoista

Kuntalaisille järjestetty avoin kyselytunti oli antoisa. Kysymyksiä sateli ja virkamiehet ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat vastasivat. Joukkoon mahtui kysymysten lisäksi myös värikäs mielipiteiden tulva. Moottoriurheilukeskus oli illan viiltävin aihe. 

Kaupunki tiedottaa tänä päivän omista toiminnoistaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Järjestetty tilaisuus oli yksi osoitus siitä. 

–Tietoa saa, jos sitä haluaa. Hienoa on nähdä naamatusten, aloitti kaupunginjohtaja Matti Tuononen kaikkien aikojen ensimmäisen kuntalaisten kyselytunnin. 

Kysymyksiä saatu esittää ennakkoon verkossa, ja kysymyksille annettiin mahdollisuus myös paikan päällä. Vastaamassa oli yksitoista virkamiestä ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Kuntalaisia tuli paikalle kysymyksineen ja vastauksia kuulumaan kuutisenkymmentä, joukossa seitsemän valtuutettua. 

Monitoimihallihankkeen valtuustokäsittely oli ensimmäinen kysymys, johon saatiin vastaus. Oli herännyt epäily, oliko asian käsittely ja päätös lain mukainen. 

– Valtuustossa oli aikoinaan käsittelyssä periaatepäätös kolmesta hallihankkeesta. Hallitus oli asiaa käsitellyt, ja valtuusto teki päätöksen yhdellä nuijan kopautuksella. Äänestyksen jälkeen valtuutettujen enemmistö halusi toteuttaa kaikki kolme hallihanketta, hallintojohtaja Aleksi Heikkilä kertoi. 

Hän muistutti, ettei monitoimihalli tule kaupungin omistukseen, vaan toimii hallissa käyttäjän roolissa. 

– Valtuusto ei tee hankintapäätöksiä, vaan tekninen lautakunta tarjouskilpailun jälkeen. 

Menikö kolmen hallin yhtäaikainen päätös lain mukaisesti? 

– Kyllä meni, Heikkilä vakuutti.  

Kysyttiin, liittyykö liikuntapuiston lumitykin hankintaan lehmänkauppoja. Kysyjä epäilee, että lumitykillä ostettiin pari hoitajan vakanssia Suolahteen.  

– Ei ole tietooni tullut, että tällaista kauppaa on käyty, valtuuston puheenjohtaja Juho Kautto ihmetteli. 

Koulutetaanko terveyskeskuksen henkilökuntaa ja milloin tulee sähköinen ajanvarausjärjestelmä?

– Meillä on lakisääntöinen velvote, että terveydenhoitohenkilöstöä koulutetaan. Sähköisestä ajanvarausjärjestelmästä ei ole vielä keskusteltu. Muistutan, että meillä on sähköinen ajanvaraus muun muassa laboratoriopalveluihin, perusturvajohtaja Saara Kuusela sanoi. 

– Miksi sote on sähköistämisen esteenä, kysyi Birgitta Kokkonen. 

– Olemme tehneet kalliita investointeja, ja joudumme mahdollisesti antamaan ne ”ilmaiseksi maakunnalle”. Meidän ei kannata tehdä hukkainvestointeja, ennen kuin sotesoppa on selvä, Tuononen sanoi.  

Milloin saadaan valaistus Suolahden rantaraitille?

– Ensi kesänä, vastasi tekninen johtaja Tommi Rautjärvi.

Paljon julkisuudessa ollut moottoriurheilukeskus on herättänyt tunteita ja kirvoittanut monta erillistä kysymystä. Selkeää vastustusta hankkeelle löytyy, ainakin kysymyksistä päätellen. Kaupungintalolla on huomattu, että tulleissa kysymyksissä on sen kaltainen pohjavire, että moottoriurheilukeskus olisi kaupungin vireille laittama hanke. Äänekosken Urheiluautoilijat ry suunnittelee yhdessä Konneveden Moottorikerhon urheiluautoilijoiden, Äänekosken Moottorikerhon, Äänekosken Pienoisautoilijoiden ja Konginkankaan Urheiluautoilijoiden kanssa moottoriurheilukeskuksen rakentamista valtatie 69 varten Finsilva Oyj:n omistamalle 37,8 hehtaarin määräalalle.

– Tämä ei ole kaupungin hanke, emmekä ole etsineet toimijoita perustamaan moottoriurheilukeskusta. Kaupunki on ainoastaan luvannut antaa kyseisen maa-alueen vuokralle. Jos nämä kyseiset viisi yhdistystä ovat valmiita panostamaan tällaiseen hankkeeseen, niin ei kaupunki voi lähteä asiaa jarruttelemaan. Jos lupa annetaan, niin minkälaisilla ehdoilla, se on lupaviranomaisten harteilla. Emme voi myöskään vastata, kuinka kyseiset yhdistykset hankkeen rahoittavat, se ei ole meidän asiamme, Heikkilä muistutti

– Kiistämme sen vahvasti, sillä hanke ei olisi lähtenyt käyntiin ilman kaupungin myötävaikutusta, sanoi Matti Markkanen oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle . 

– On aivan mystiikkaa, mistä ne rahat saadaan, epäili Birgitta Kokkonen. 

Anja Tanskanen ihmetteli, kuinka kaupunki on mukana ilmastoa saastuttavassa hankkeessa. 

– Missä on taajamaliikenne? Mitä hyötyä siitä on, jos meillä on sähköauton latauspiste, kun meillä on vanhat rupuautot. Pitäisikö meidän vaihtaa ne uusiin sähköautoihin, kun meille kulkee 250 rekkaa vuorokaudessa?

Ilkka Pellinen edusti Pro Lähdejärven yhteenliittymää ja ojensi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskiselle 335 nimeä sisältäneen adressin. 

– Itsekin natura-aluieita omistavana ihmettelen,  Pellinen sanoi. 

– Haluamme hoitaa asioita mahdollisimman avoimesti, Kiiskinen sanoi. 

– Jos heillä ei ole maa-aluetta, ei voi rakentaa, Pellinen jatkoi. 

– Kaupungin on turha kiistää osuuttaan, tämä on turhaa kiemurtelua. Ajateltu moottorirata sjoittuisi kahden natura-alueen väliin. 38 hehtaaria ei ole se alue, johon hankkeen vaikutus ulottuu. Tästä tulee haittoja ihmisille ja alueen eliöstölle. Rauhallista mökkiympäristöä uhkaa melusaaste, ei ole hetken rauhaa, jos toiminta käy aktiiviseksi. Toivon, että Äänekoski noudattaa strategiaansa olla biotalouden edelläkävijä. . Rakentamaton Pietinen, Hietasyrjän kankaat ja Mörköpolku ovat lähellä. Säilyttäkää alue sellaisenaan, kyllä sinne ihmisiä saadaan muutenkin kuin moottorin pärinällä. Emme tarvitse tällaista toimintaa, Ritva Toivainen sanoi ja sai raikuvat aplodit. 

Suolahden Rantaraitin ympäristöön jätettyjä puupinoja ihmetellään, kuten myös tehtyjä harvannushakkuita. 

– Kaupungin puutarhuri käveli tänään rantaraitin, eikä mainittuja puupinoja nähnyt. Tiedotamme tulevista hakkuita tulevaisuudessa paremmin, kaavoituspäällikkö  Olli Kinnunen lupasi. 

Seniorikeskuksen puuttuminen Konginkankaalta harmittaa, koetaan myös, ettei olla tasavertaisessa asemassa kuin Suolahdessa ja Äänekoskella. Milloin Konginkangas saa oman seniorikeskuksen?

– Jouduimme ottamaan seniorikeskuksen pois tämän vuoden tiukasta talousarviosta. Kyse on 30 000 eurosta, joka koostuu lähinnä kuljetuskustannuksista. Korostan ennakoivaa työtä, ja olen kiitollinen siitä että meillä tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Muistutan, että Sumiaisissa ja Konginkankaalla on seniorineuvolatoimintaa. En osaa sanoa, saammeko toiminnan pyörimään ensi vuonna. Kysymys on rahasta, Saara Kuusela vastasi. 

Onko mahdollista palauttaa Sumiaisiin sen itsenäisyyden aikaiset hyvät terveyspalvelut?

– Kun uutta terveyskeskuksen rakentamispäätöstä tehtiin, päätettiin, että pääterveyspalvelut keskittyvät Äänekoskelle. Näytteenottopalvelut ja seniorineuvonta toimii taajamissa, Kuusela sanoi.  

Mieshenkilö kysyi terveyspalveluiden palauttamisesta Sumiaisiin.  Yksi lääkäri päivän viikossa ja sairaanhoitaja kaksi päivää viikossa. Hänen laskelmien mukaan tämä maksaisi 100 000 euroa.

– Talousarviossa Äänekoskelle investoidaan 43 miljoonaa euroa, Suolahteen 20 miljoonaa ja Sumiaisiin 115 000 euroa. Ei olla tasavertaisia, mieshenkilö tykitti.

Onko kaupungintalolla ajateltu ostaa Sumiaisista tyhjillään oleva kauppakiinteistö ja vuokrata se uudelle yrittäjäll?

– Elinvoimayksikkö on keskustellut kiinteistön ostamisesta ja mahdollisen uuden toimijan kanssa. Olemme valmis jatkamaan keskusteluja ja tekemään laskelmia asian suhteen, elinvoimajohtaja Markku Rautiainen lupasi.

Kuka vastaa kunnan tiedottamisesta? Kunnan tiedottaminen on kysyjän mukaan ala-arvoista. 

– Meillä ei ole nimettyä tiedottajaa, vaan jokainen viranomainen tiedottaa omista palveluistaan ja ratkaisuistaan. Viranomaisilla tarkoitan myös lautakuntia ja kaupunginhallitusta, sekä viranhaltijoita. Kuntalaissa on velvoitteita tiedottamisesta, joita noudatamme. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää, ja minä pidän esillä kaupunginhallituksen tiedottamisesta. Kaupungin viestintä- ja markkinointikoorndinaattori on ollut haussa, ja nyt sellainen on saatu rekrytoitua, ja hän aloittaa kevään aikana, Heikkilä vastasi. 

Äänekoski kaipaa linja-autoasemaa. Milloin se saadaan? Nyt kun on ohitustie tullut, ei ole ilo odottaa bussia Nelostien varressa katteettomalla pysäkillä.

–  Äänekosken linja-autoaseman katosten rakentaminen alkaa kesällä, Rautjärvi sanoi.

– En osaa, emmekä voi ottaa kantaa valtion teiden varrella oleviin bussipysäkkeihin, Tuononen sanoi. 

Annikki Karvosta huolestutti kunnallisen demokratian toteutuminen ja moni muu asia Äänekoskella.  

– Kiitos tästä tilaisuudesta kuitenkin. Kuka demokratiaa vaalii? Tuntuu, että ollaan ylimielisiä, olen joutunut kokemaan sellaista itsekin. Kaupunkilaisilla on oikeus valittaa. Jakelukeittiö olisi pitänyt tehdä myös Äänekoskelle. Monitoimihallin päätöksen tekemisillä oli kiire, eikä saatu vastausta kun kysyttiin kiireen syytä. Kysyin monelta valtuutetulta, että tuleeko hallit yksitellen käsittelyyn, nyt asia selostettiin monimutkaisesti. Minusta monitoimihalli on väärässä paikassa, ja siihen menee rahaa 400 000 euroa vuodessa kaupungilta, mistä nekin rahat saadaan? Missä järjestöt voivat kokoontua? Ei Karjalaseura voi pyörittää piirakoitaan siellä monitoimitalolla, Karvonen pohti.  

Kaupunginjohtaja sanoi kaupungin osallistavan asukkaitaan monin eri tavoin. 

– Suolahdessa on Suopunki, ja Äänekoskelta vastaava tila puuttuu. Tyydyttävää ratkaisua ei ole löytynyt, ja olemme miettineet erinäisiä ratkaisuja ja asia on tapetilla. 

Monitoimihallia käsiteltiin kahdesti valtuuston iltakoulussa. Kaupungin verkkosivuilla oli kysely, johon tuli 140 vastausta, asiaa kysyttiin myös urheiluseuroilta.

– Salamavauhdilla ei ole rakentamaan päässyt, sillä käsittely kesti noin viisi vuotta. Demokratia toteutuu kuten kuntalaki sen määrittää, Tuononen vastasi. 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juho Kautto harmitteli, jos kuntalaisilla on kuva, että valtuusto on kumileimasin. 

– Nykyinen valtuusto on muuttanut hallituksen esityksiä äänestyksenkin kautta. Olen samaa mieltä järjestöjen tilanpuutteesta, ja muistutan, että esimerkiksi ylipainehallia on toivottu kaupunkiin jo parinkymmenen vuoden ajan. Kaupunki ei toimi päätöksenteossa salamyhkäisesti, Kautto vakuutteli. 

– En ole huomannut ylimielisyyttä tässä porukassa. Olemme avoimesti liikkeellä myös tiedotusvälineiden suuntaan, Kiiskinen komppasi. 

Anja Tanskanen kertoi, että kaupunki on unohtanut näkövammaiset, jotka eivät pääse kaupungintalolta terveyskeskukseen. 

– Mennään S-marketin tunneliin, ja parkkipaikan läpi ja siitä suojatielle. Ihmiset pelkäävät kulkea liikenneympyröissä, sillä niissä on tavattoman kova liikenne. Onko mahdotonta tehdä ylikulkusilta tai alikulkutunneli. 

– Esteettömyys tullaan ottamaan huomioon, tämä oli minulle hyvä herätys ja tulen katsomaan tätä asiaa uusin silmin, Tommi Rautjärvi sanoi.