Musakornerissa vähän nyyhkitään.
Äänekoskelainen mies ja kitara-tyyppinen sensaatiomies Joni Bister on juuri julkaissut uuden kappaleen. Musakorneri ei näe velvollisuutenaan noteerata biisiä, mutta tekee sen silti.
Teatterin lavallakin loikkinut Bister on päästänyt vuoden alussa luovuuden vimmansa täyteen laukkaan, koska polvileikkauksen takia ei voi itse fyysisesti laukata mihinkään. Emmerdalen uusintojen tuijottamisen ja Metsoloiden juonikäänteiden kauhistelun väleissä mies ehtii tehdä valtavasti uutta musiikkia. On nimittäin ihan järetön tahti.
– Joskus on kausia, että biisejä ei synny kuukausiin. Nyt on tullut kahdessa viikossa kolme biisiä. Yhdessä on uutena kaverina huuliharppu, jota olen soittanut nyt puolitoista kuukautta. Tässä on hyvää aikaa rämpytellä niin mikäs siinä.
Sinä on haikea kappale, jossa biisinikkarin itsensä mukaan on iso annos faktaa.
– Tarina tuli niin kuin aina ennenkin faktapohjalta ihan yhtäkkiä. Olen joskus yhteen biisiin keksinyt kertsin entisen Ravintola Kulman liikennevaloissakin. Ei se katso paikkaa. Biisi voi tulla syntyä missä vaan.
Musakornerin utelias toimittajanketku yrittää epätoivoisesti selvittää, kenestä haikea, mutta silti omalla tavallaan hyvin kaunis kappale kertoo.
– En kerro kenestä biisi kertoo. Onhan se tietyille ihmisille kirjoitettu, mutta se on kuitenkin sellainen biisi, johon voi samaistua ihan kuka vaan, Bister sanoo ärsyttävän ympäripyöreästi.
Biisin yksinkertaisuus on kaunista, ja melankolia sopii talviseen Suomeen kuin kyynärsauvan piikki marketin eteisen muovimattoon.
– Nyt jää kyllä Trubadurix kakkoseksi! toimituksessa hihkaistaan.
– Jos sä tarkotit tuon kehuksi, niin saattoi tulla vähän huti, musakornerin oma besserwisser oikaisee.
Kuuntele Sinä -biisi alta, ja käy diggailemassa Bisterin muusikkoprofiilia Facebookissa, ettei mene seuraavatkaan biisit ohi. Niitä nimittäin kohta tulee kuitenkin lisää.
