Myrskyn jälkeen – Marko Nykäsen takana on konkurssi ja kaksi isoa leikkausta, nyt hän katsoo eteenpäin


Marko Nykänen katsoo tulevaisuuteen: tunnelin päässä näkyy jo valoa. 

Marko Nykänen tunnetaan Äänekoskella elokuvamiehenä. Elokuvia kansalle vuosikaudet näyttänyt mies elää uuden alla ja katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Konkurssin ja sairastelun jälkeen alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. 

 

Mielenterveyspuolen lähihoitajaksi opiskellut Marko Nykänen aloitti filmikelojen kanssa touhuamisen jo parikymmentä vuotta sitten. Lassila&Tikanojalta vuonna 2010 irtisanoutunut Marko teki rohkean liikkeen ja aloitti yrittäjänä pyörittämään Painotalolla sijainnutta elokuvateatteri KinoMikkoa. Painotalolla yrittäjyyttä kesti viiden vuoden ajan. 

– Vuonna 2013 aloitin pyörittää myös Viitasaarella Kino-Saari -nimistä elokuvateatteria. Siellä ei päästy toivottuun tulokseen yrityksestä huolimatta. Kun ynnäsin asioita yhteen, katsoin parhaimmaksi laittaa Viitasaarella pillit pussiin kolmen vuoden kokeilun jälkeen, Marko lisää. 

Kun jatkajaa ei löytynyt, haki Marko Viitasaarelta laitteet ja suuren moottoroidun valkokankaan pois. 

– Haaveilin silloin, että Suolahtisalin lakanan tilalle olisi ostettu tämä kyseinen valkokangas, mutta haave ei toteutunut. 

Painotalolla olleessaan Marko kertoo saaneensa kaupungilta tukea lähinnä vuokran osalta, sillä se laadittiin maltilliseksi. 

– Se oli oikeus ja kohtuus, sillä salilla oli muitakin käyttäjiä kuin minä. Tuntuu, että Äänekoskella tiedetään asiat paremmin kuin asianosaiset itse, sen verran huhuja on korviini kantautunut. Suoranaista rahallista tukea en ole koskaan kaupungilta saanut.

Kun Marko alkoi remontoida uutta elokuvateatteria Hotelli Hirven yhteyteen, hän kävi keskusteluja kaupungin johdon kanssa. 

– Silloin tuli puheeksi, ettei rahallista apua voida antaa, sillä siitä olisi muiden yrittäjien taholta saattanut nousta poru. Vapaa-aikalautakunnan kokouksessa ollessani kuulin kaupungilla tiedettävän, että mulle on annettu rahaa. Annoin itse vinkin uusille elokuvateatteriyrittäjille, että kannattaa hakea kaupungilta tukea, ja he sitä saivatkin, hyvä niin, se on enemmän periaatteellinen juttu kuin pelastava asia. 300 euron tuki on nimellinen, Marko sanoo. 

Remontti oli iso, kun elokuvateatteri saatettiin nykyaikaiseen kuosiin. Budjetti piti kohtalaisesti, eikä isoja yllätyksiä tullut matkan varrella. 

– Remontti valmistui ajallaan ja syksyllä 2016 vietettiin juhlallisia avajaisia. 

Marko uskalsi ottaa riskin remonttiin laskiessaan sen varaan, että äänekoskelaiset käyvät elokuvissa. 

  Ajattelin, että 20 000 asukkaan kaupungissa käydään vähintään asukasluvun verran elokuvissa vuoden aikana. 

Suomessa on trendinä levittää hittielokuvia vuoden mittaan epätasaisesti. Hän on keskustellut epäkohdasta myös muiden elokuvateatteriyrittäjien kanssa. 

– Syksyllä näytetään peräkkäin niin kotimaisia kuin ulkomaisia hittejä, eikä keväällä tule mitään suurta yleisöä kiinnostavaa. Tammikuu on yrityspuolella yleensä hiljainen, elokuvateatterialalla hiljaista aikaa kestää neljä kuukautta, eikä siinä ei tahdo talous kestää. Tuottajat katsovat yksisilmäisesti omaa elokuvaansa, ja todelliset pommit kuten Tuntematon Sotilas, Mielensäpahoittaja, Napapiirin sankarit, Mamma Mia tai Risto Räppääjä syövät rinnalla näytettäviä elokuvia. Jokainen esitys on kuluerä yrittäjälle, Marko muistuttaa. 

Keväällä 2018 Marko haki yrityksensä konkussiin. Se ei tullut hänelle itselleen eikä kollegoilleen yllätyksenä. Marko mietti muutaman kuukauden, ennen kuin tuli ulos asian kanssa. Vuonna 2016 tehty iso selkäleikkaus tiesi vielä toista leikkausta tulevaksi. Viimeinen leikkaus tehtiin heinäkuussa ja nyt on menossa hidas toipuminen. Nyt selästä löytyy titaania neljän nikaman välistä. 

– En pystynyt antamaan täyttä työpanosta yritykseen sairasteluni vuoksi. Onneksi minulla oli töissä sellaiset tyypit, joihin saatoin luottaa. 

Leikkauksen jälkeen yrittäjä sai Kelalta sairauslomapäätöksen, jossa kerrottiin että hän on työkykyinen. 

– Tässä käveltiin leikkaavan lääkärin yli. Kulut lisääntyivät palkkamenojen kasvaessa, ja aika oli juuri sellainen, ettei pyörinyt sellaisia leffoja, joita porukka olisi käynyt katsomassa, Marko huokaa. 

Marko säikähti, kun Dolby esitteli tulevaisuuden visioita nykyajan teattereista. 

– Olin juuri rakentanut tämän ajan teatterin ja nyt tultiin väläyttämään, että digiprojektoreiden tilalle tulee laser jolla näytetään elokuvaa kovalle seinälle. Kustannusarvio lähes 300 000 euroa. Silloin aloin miettiä mihin suuntaan tässä oikein ollaan menossa. 

Konkurssi-ilmoitus oli henkisesti helppo tehdä, kun ratkaisu oli muhinut päässä tarpeeksi kauan. 

– Jos olisin nakkikioskin pitäjä, olisin lyönyt luukut vain kiinni. Asia ei ollut kohdallani niin yksinkertaista: ilmoitin asiasta ensin kaupungille, sitten medialle. Pidin puhelinta päällä vuorokauden ja sitten katkaisin liittymän. 

Marko harmittelee sitä, kuinka yrittäjyydestä annetaan liian ruusuinen kuva, varsinkin sille, joka miettii oman yrityksen perustamista. 

– Kaupungin elinvoimayksikössä autetaan kyllä alkuun, mutta kun konkurssi tulee, ei elinvoimasta löydykään apuja sen järjestämiseen tai siitä eteenpäin auttamiseen.

Tilanne on nyt hyvä. Myrsky on laantunut ja on tullut kova polte päästä harrastusten pariin. 

– Haluaisin päästä pelaamaan höntsäsählyä ja heittämään kesällä frisbeegolfia. Myös bassoon olisi mukava taas tarttua. Toivotaan, että Pyhä Lehmä lähtee kiertueelle sitten kun selkäni antaa luvan. Olen jo nyt huomannut, kuinka paljon elämässä on mukavia juttuja, kun kaikki aika ei mene töissä. Konkurssin jälkeen tuli todella helpottunut olo, ja samalla huomasi, kuinka väsynyt sitä onkaan ollut Myös alkoholin käyttö on vähentynyt olemattomiin. 

Hyvä niin, sillä mikään asia ei ole niin huonosti, ettei sitä alkoholin avulla saisi vielä huonommaksi. Tulevaisuudessa kutittelee opiskelupaikka. 

– Saa nähdä mitä minusta isona tulee, Marko pohtii. 

Vastaa