Lapset puheeksi -varhainen tuki -seminaarissa nostettiin esille tärkeitä teemoja varhaisesta ja ennaltaehkäisevästä lasten ja perheiden tukemisesta.
Viime vuonna Suomessa syntyi 47 000 uutta lasta, kun samanaikaisesti kuoli 54 000 ihmistä. 1860-luvulla nälkävuonna syntyi yhtä vähän lapsia kuin nyt. Kokonaisuushedelmällisyysluku oli Suomessa 1,4 ja Afrikan maissa luku on lähes 7.
– On ironista, että maat jossa on köyhyyttä tehdään eniten lapsia, ja täällä Suomessa näin vähän ottaen huomioon koulutustasomme ja taloustilanteemme, tilaisuuden avannut kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi.
Tuononen sanoi, että voimme vaikuttaa perhepolitiikkaan niin valtion että kunnankin tasolla.
– Tavoitteemme on tehdä lapsiperheille hyvä ja helpompi arki täällä Äänekoskella.
Esimerkiksi Tuononen otti Äänekoskella maksetun vauvarahan.
– Se on 100 euroa, pieni summa, jolla on lähinnä henkinen merkitys, Tuononen sanoi.
Kaupungilla on tehty paljon töitä muun muassa nuorisotyöttömyyden parantamisessa.
– Yhteinen nimittäjä tekemiselle on ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen malli, Tuononen sanoi.
Äänekoskella työskentelee noin 450 työntekijää lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen parissa. Keväällä 2018 tehtiin Äänekoskella suuri Nuorten tila -selvitys.
– Pääsen osallistumaan laajasti lasten ja perheiden arjen seuraamiseen, niin kipukohtiin kuin onnistumisiin, kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä sanoi.
Äänekoskella koetut ilmiöt ovat karua luettavaa: ulkopuolisuus, päämäärättämyys, matala koulutustaso, vahva rakenteellinen ja yli sukupolvien yli mennyt työttömyys, korkea sairastavuus, runsas päihteiden käyttö, rikollisuus, suuri nuorisopsykiatrian hoidon tarve, vaativa lastensuojelun tarve, nuorten toimeentulotukiasiakkaiden suuri määrä ja niin edelleen.
– Onko niin, että vain tuntuu päämäärättömältä? On tärkeä huomata viesti ,vaikka aiheesta olisi pelkkä tuntemus. On turha kysyä onko näin, vaan ottaa asia tosissaan, Härtsiä sanoi.
Härtsiä muistutti, ettei asiaa voida katsoa mustavalkoisesti. Suurin osa äänekoskelaisista lapsista ja nuorista voi hyvin.
– On harrastuksia ja koulunkäynti maistuu. Olemme tilanteessa, että meidän pitää vahvistaa osallisuutta ja vanhempien työssäjaksamista.
Äänekoskella on osattu ottaa tärkeä koppi, ja esitetty lisäresursseja talousarviokehykseen 150 000 euroa edestä.
– Tiedon lisääminen tuo tuskaa, mutta toisaalta voimme verkoston osaamisen vahvistamisella vahvistaa myös lasten ja nuorten kasvua. Olemme lähteneet toteuttamaan monia asioita jo nyt esimerkiksi perusopetuksen puolella. Olemme vakinaistaneet perhekeskuskoordiaattorin ja yhteisöpedagogipilotin kouluille, olemme palkanneet nuorten yksilölliseen ohjaamiseen ohjaajan , ja kohdentaneet perusopetukseen interventioresurssiiin 45 000 euroa, joka ohjataan tarpeen mukaan, Härtsiä luetteli.
Nyt on valtio tukenut kaupunkia hyvin. Rahoituspotti oli kaikkiaan lähes 650 000 euroa.
– Tämä on hieno juttu, mutta katsotaan millaista krapulaa tulemme potemaan, kun rahat on käytetty. Käytämme Nuorten tila -selvityksestä saatuja tietoja strategisena työvälineenä, joka ohjaa toimintaamme tulevaisuudessa, Härtsiä lupasi.
Lue lisää tänään ilmestyneestä ÄKSästä.
