Onnellisuustutkija veti tuvan täyteen


Äänekosken lukiolla luennoinut Markku Ojanen kertoi onnellisuudesta, sen muodoista ja siitä miten sen voi saavuttaa.

 

Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on tutkinut onnellisuutta, miellyttävyyttä ja tyytyväisyyttä jo vuosikausia. Ojasen luennolle Äänekosken lukion saliin saapui bussilasteittain väkeä kuulemaan professorin mietteitä ja ohjeita.
– Onnellisuuden oppiminen ei ole helppoa, vaan sen eteen on tehtävä töitä, Ojanen sanoi heti alkuun.
Ojanen puhui pitkään siitä, mitä onnellisuus todellisuudessa on ja miten se ilmenee. Onnellisuuden käsite ja sen saavuttamisen pohdinta on noussut pinnalle lähivuosina.
– Meistä on viime vuosina tullut itsetutkiskelevia ja pohdiskelevia. Mietimme paljon sitä, mikä minä olen, mikä minusta tulee. Monet hyvät asiat peittyvät kaiken sen pohdinnan alle, mikä on järkyttävä asia, Ojanen sanoo.

Suomi on listattu moneen kertaan yhdeksi maailman onnellisimmista kansoista, mikä Ojasen tutkimusten mukaan perustuu paljon sille, että elämme hyvinvointivaltiossa.
– Meillä on tasa-arvo, demokratia ja korkea koulutustaso. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pukkaavat onnellisuutta korkeammalle. Onnellisuus ei ole vaan asia, joka leijuu ilmassa, vaan siihen vaikuttaa todella monet ulkoiset asiat.
Professori lähestyi onnellisuutta myös sen varjopuolelta, niistä asioista, jotka voivat tehdä ihmisen onnettomaksi.
– On sanottu, ettei raha tuo onnea, mutta köyhyys kyllä lisää onnettomuuden tunnetta. Kun kaikkia ostoksiaan joutuu miettimään tarkoin, se kaventaa elämää. Muita tällaisia asioita ovat yksinäisyys ja jopa nälkä. Jos ihmisellä on jatkuva nälkä, se vie kaiken huomion. Onnellisuuteen vaikuttavat myös turvallisuus, vapaus, terveys, rakkaus, itsearvostus ja myös se vauraus. 

Suomalaisten tilanne on Ojasen mielestä hyvä, vaikka Suomi mielletäänkin melankoliseksi ja syrjäytyneeksi maaksi. 

– Jos ihminen ajattelee, kuinka onnellinen on asteikolla yhdestä sataan, uskon, että suurin osa meistä on noin 70 hujakoilla. Sehän on tosi hyvin. Ja tärkeintä on tietenkin se, että Ruotsi on näissä mittauksissa hävinnyt meille jo monta vuotta, Ojanen vitsailee.

Ojanen puhui myös paljon onnellisuudesta ja sen tavoittamisesta kertovista kirjoista.
– Joskus tekisi mieli tavata se kirjailija, repiä se kirja ja syöttää se hänelle pieninä palasina. Monet ohjeet kuulostavat hyvältä, mutta todellisuudessa ne ovat puolitotuuksia, joissa lähes aina on se toinen puoli. Esimerkiksi: ”Hyväksy itsesi ehdoitta!” Mutta entäs jos se oma itse onkin muille tosi kiusallinen tyyppi? Näissä lauseissa on aina hyvä muistaa, että asioilla on se toinen puoli.

Eräs tietty klisee sietäisi professorin mielestä unohtaa kokonaan.
– ”Ennen oli asiat paremmin”. Se on roskaa! Vanhoja hyviä aikoja ei ole koskaan ollutkaan. 

Ojanen lainasi luennollaan eri filosofien ja runoilijoidenkin määrityksiä onnellisuudesta, joista kaikissa saattaa olla pieni totuuden siemen.
– Mitä enemmän tätä asiaa tutkii, sitä epäselvemmäksi onnellisuus tuntuu tulevan. Yksi asia on selvä: On meidän yhteinen tehtävä, että onnettomia ihmisiä olisi mahdollisimman vähän.

Vastaa