Opetustoimelle pieni lottovoitto


Ville Härtsiä iloitsee Äänekoskella koulurakennuksiin tehtyihin satsauksiin. Suolahden yhtenäiskoulun portailla käytiin läpi luokkakokoja ja valtiolta tullutta yllätyspottia. 

Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä osaa katsoa kauas. Tai ainakin seitsemän vuoden päähän. 

 

Koululuokkien ryhmäkoot ja resurssit ovat asioita, jotka nousevat pintaan tuon tuosta. Kutsuimme Ville Härtsiän viettämään kanssamme yökoulua Suolahden upeaan yhtenäiskouluun, ja saimme vastauksia moniin kysymyksiin, myös näihin ensin mainittuihin. 

– Opetustoimessa elämän suunnittelu on helppoa ja yksinkertaista, sillä valtuusto säätelee raamit ja se, että tutkimme tilastoja seitsemän vuoden päähän. Tilastojen perusteena on alueella asuvat lasten määrä, Ville Härtsiä sanoo. 

Alueita on tässä tapauksessa seitsemän: Hietama, Honkola, Koivisto, Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekoski – paikkoja, joista löytyy alakoulu. Ryhmäkoon maksimi yhdysluokassa on laitettu 24 lapseen ja erillisluokassa 25:een.  

– Valtuuston päätös säätelee raamit, kuinka suuria ryhmiä kouluissamme on. Äänekoski taitaa olla Keski-Suomesta ainoa, jolla on asia näin hyvin säädelty, Härtsiä sanoo. 

Laskutapa on yksinkertainen: Jos tulevia ykkösiä on maaliskuussa sata pääluku jaetaan neljällä. Jos eppuja on 101, luku jaetaan viidellä. 

– Jos meillä on suunnitteluhetkellä 101 lasta, ja syksyllä koulun alkaessa onkin vain 95 lasta, ryhmä jaetaan edelleen viidellä. Tänä vuonna Suolahdessa ja Äänekoskella näytti syntyvän isoja  luokkia. 

Vuosille 2019-2020 Suolahdessa oli tulossa epuille 53 lasta. Luku jaettiin kolmella, ja tulokseksi saatiin 17,6 oppilasta. 

– Loppumetreillä lapsia olikin 48. Kaavan mukaan tämä jaetaan kahtia, eli luokkakoko paisui 24 lasta per luokka. Koulunmäen yhtenäiskoulussa lapsia oli 98, ja se jaetaan neljään. Sumiaisissa muodostui kolme reippaan kokoista yhdysluokkaa. Kolme-nelosia oli Sumiaisissa luokassa 23, ja vitos-kutosella myös 23 lasta, Härtsiä sanoo tilastoja tutkien. 

Valtion tukemien hankkeiden avulla on Äänekoskella saatu ryhmäkokoja pienennettyä. Hankkeiden saamiseen on liittynyt maahanmuuttajalasten lukumäärä, korkea työttömyys ja vanhempien alhainen koulutustaso. 

– Ensimmäisinä vuosina euroja tuli noin 200 000. Viime vuonna saimme valmiiksi materiaalin joka kantaa nimeä Nuorten tila Äänekoskella. Tähän kerättiin tietoa lasten ja nuorten fyysisestä ja psyykkisestä tilasta. 

Tietoa löytyi omista tilastoista, kuin myös eri yhteistyökumppaneiden tekemistä kirjauksista. Tietoa tuli myös isoista valtakunnallisista tilastoista, kuten kouluterveyskyselystä. 

– Keräsimme kaiken mahdollisen datan, ja tästä teimme johtopäätöksiä, jonka avulla pystyimme viime keväänä luomaan toimenpideohjelman. Tällä saimme toistasataatuhatta euroa lisärahoitusta talousarvioon, Härtsiä muistelee prosessia. 

Kun tuli aika hakea valtiolta niin sanottua tasa-arvorahaa, keksittiin hakemuksen liitteeksi liittää Nuorten tila Äänekoskella -selvitys matkaan mukaan. 

– En tiedä oliko sillä vaikutusta, mutta kun viime vuonna valtiolla rahaa oli jaossa 48 miljoonaa euroa, niin me saimme rahoitusta noin 300 000 euroa. Tämän potin avulla saimme palkattua töihin 16 henkilöä lisää tälle lukuvuodelle ekstraa. Kaupungin kouluihin saatiin lisää samanaikaisopettajia ja koulunkäynnin ohjaajia. Härtsiä iloitsee. 

Tulevalle lukuvuodelle valtio laski rahoitusta 32 miljoonaan euroon. Äänekoskella kävi kuitenkin hyvä mäihä, sillä valtion kassasta lohkesi käyttöön lähes 650 000 euroa! 

– Saimme Suomessa eniten suhteessa oppilasmäärään. En tiedä, oliko syynä huolellisesti tehty hakemus ja hakemukseen lisätty Nuorten Tila -liite. 

Tällä hetkellä on menossa hankesuunnittelu, sillä rahat saadaan käyttöön syyslukukauden alussa. 

– Kaiken kaikkiaan valtion rahoitusta tuli neljään hankeeseen 547 000 euroa, jonka omavastuu on 20 prosenttia. Käytämme vuoden 2020 loppuun mennessä tätä rahaa 749 000 euroa. 

Euroja tuli myös koulussa järjestettävään kerhotoimintaan, kielten tutoropettajatoimintaan, ja rahaa tuli myös varhaiskasvatuksen positiiviseen diskriminaatioon. 

– Voimme sanoa, että valtiovalta huomioi haasteemme ja muisti kaupunkiamme todella upeasti. Nyt saamme  tuotettua valtavan iso määrä lisätukia: esimerkiksi tähän taloon tullaan palkkaamaan neljästä viiteen opettajaa lisää. Jokainen koulu Äänekoskella saa oman siivunsa potista, muun muassa. Honkolaan ja Sumiaisiin saadaan yksi opettaja lisää. Piirtelemme parhaillaan, kuinka eurot kohdennetaan. Koulut ovat kertoneet meille omat tarpeensa. Tässä vaiheessa voin sanoa, että panostuksen painopiste tulee olemaan samanaikaisoepetuksessa. Suuntaamme voimavaroja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan, Härsiä sanoo. 

Rahojen jaossa otetaan huomioon muun muassa koulun oppilasmäärä, tehostetun tuen oppilaiden määrä, erityisen tuen oppilaiden määrä ja keskimääräinen ryhmäkoko. 

– Pääsemme tiettyyn laskennalliseen malliin, kuinka rahat jaetaan. Joka sentti saadaan jaettua, se on aivan varma. 

Tulleet eurot eivät ole näkyneet kaupungin budjetissa, ja nyt voidaan puhua pienestä lottovoitosta Äänekosken opetustoimelle. 

Vastaa