On suuri epäkohta, että Suomessa asutaan laitoksissa. Kysymys kuuluu: Paraneeko dementia makuuttamalla? Tänä päivänä ei maata sairaalasängyssä viikkoa leikkauksen jälkeen ja kotiin lähdetään leikkaussalista lennossa. Erilaiset hoivapalvelut nousevat arvoonsa trendin myötä.
– Dementia ei parane vaikka olisi punkkapaikka 365 vuorokautta vuodessa. Suomalaiset lääkärit, ainoana maailmassa, uskovat, että dementia paranee vuodelevolla, lainaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Leppänen professori Erkki Vauramoa.
Erikoissairaanhoidossa lepo on hurjan kallista. Suomessa on kulttuuri muuttunut, eivätkä lapset enää riennä hoitamaan vanhempiaan.
– Tiedä vaikka Suomeen rantautuisi Tanskan mallin mukaisia uusyhteisöjä, jossa hoivataan toinen toisiaan ammattilaisten rinnalla. Kun vanha ihminen laitetaan makaamaan sairaalaan, syystä tai toisesta tuijottamaan loisteputkia kahdeksi viikoksi. Jos hän on levoton, hänet lääkitään sängynpohjalle, sillä henkilökuntaa on liian vähän huolehtimaan. Menee kaksi viikkoa ja lihasvoima on kadonnut, nivelet jäykistyneet, ja vanhus on sekava. 25 prosentilla yli 75-vuotiaista on yli 15 lääkettä päivässä, eikä kukaan tiedä näiden yhteisvaikutuksia. Tämä on dementoiva kierre. Ainoa tapa ylläpitää heiveröisiäkin toimintoja on luoda kodinomaisia ympäristöjä, jossa ihmiset pukevat päällensä itse, keittävät kahvinsa ja avaavat ovensa, kun kotipalvelu tulee. Sairaalassa ei saa maata, sillä nämä ovat vaarallisia paikkoja, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen.
– Vanhuksilla yksi suurin syy lähteä käyttämään terveydenhuollon palveluja, jopa erikoissairaanhoitoa, on yksinäisyys ja turvattomuuden tunne. Yön pitkinä tunteina tilataan ambulanssi ja lähdetään keskussairaalaan, vaikka hätä ei ole sellainen, joka vaatisi erikoissairaanhoitoa, tietää sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell.
Kinnunen sanoo, että laitospaikkojen pitää yhä vähentyä. Laitospaikat ovat puolittuneet viimeisen kuuden vuoden aikana.
– Meidän pitää järjestää kotiin tuotettuja palveluita. Jos on toimintakykyä, niin omaan kotiin. Kodinomainen hoivapalvelu on oiva ratkaisu. Kunnan kaavoitus on tässä ratkaisevassa asiassa, miksipä ei meille kaavoiteta seniorikortteleita, Lindell miettii.
Maailmalla tällaisia ratkaisuja on jo paljon, mutta Suomeen eivät nämä ole vielä rantautuneet.
– Meillä ei ollut 1980-luvulla muita vaihtoehtoja kuin koti tai laitos. Ollaanhan me tultu siitä jo kovasti parempaan suuntaan, Kinnunen tuumaa.
Juha Kinnunen, Leila Lindell ja Pekka Leppänen kertovat keskiviikkona ilmestyvässä ÄKSässä sote-uudistuksesta ja siitä, miten se äänekoskelaisille sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille näkyy.
