Pihalle oppimaan, mars!


Luokkahuone ammottaa tyhjyyttään, kun Tarja Huttunen patistaa opiskelijat ylös pulpeteista etsimään tietoa opittavista aiheista elävästä elämästä. Terveystietoon tämä ajatusmalli soveltuu helposti.

Luokkahuone ammottaa tyhjyyttään, kun Tarja Huttunen patistaa opiskelijat ylös pulpeteista etsimään tietoa opittavista aiheista elävästä elämästä. Terveystietoon tämä ajatusmalli soveltuu helposti.

Kalvosulkeiset sun muut voi hyvästellä, sillä lukio-opetuksen tulevaisuus on monipuolisuudessa, toiminnallisuudessa ja pohtimisessa. Tarja Huttunen sai kunniaa Äänekosken lukiolla käyttämästään tutkivan oppimisen ajatusmallista.

 

Hämmennys on monelle suuri, kun opettaja käskee koko ryhmän nostamaan takapuolensa ylös penkiltä ja suuntaamaan kulkunsa kohti ovea. Useat ovat innoissaan, kun ”kalvosulkeisten” sijaan oppia saa tekemällä, löytämällä ja oivaltamalla, kun taas toiset jatkaisivat mieluummin vanhalla mallilla passiivisesti paikoillaan.

– Minä en ensinnäkään kestä, että opiskelijat istuvat luokassa peräkkäin ja tuijottavat toistensa niskaan, siksi olen asetellut nämä pulpetit ryhmiksi. Ja niinhän se on, että jos minä kysyn kysymyksen koko luokalta, niin ei niitä innokkaita vastaajia kovin montaa ole. Sen vuoksi annankin opiskelijoille yleensä aiheen, josta he saavat keskustella ryhmänsä kesken, terveystietoa opettava Tarja Huttunen kuvailee oppituntejaan.

 

Jos ei kiinnosta, ei oppi päähän kolahda

 

Tällaista opetusta siis näkee Hiskinmäen koulun keskikäytävällä silloin, kun oppitunteja luokassa pidetään. Tänä syksynä Huttunen on patistanut opiskelijat ulos luokasta tavallista useammin. Ei kuitenkaan laiskuuttaan opettaa, vaan jotta asiat uppoaisivat paremmin nuorten päähän. Tätä kutsutaan tutkivaksi oppimiseksi.

– Olen pyrkinyt kääntämään oppimisen niin, että ensin opiskelijat etsivät itse kysymykset aiheesta ja sen jälkeen vasta aletaan etsiä niihin vastauksia. Eräs ryhmä etsi tietoa kirjojen sijasta haastattelemalla seksuaaliterapeuttia, ja kerran laitoin ryhmät kiertämään kaupunkia ja katselemaan sieltä aiheeseensa liittyviä asioita, Huttunen antaa esimerkkejä.

Tarja Huttunen on yksi kolmesta Äänekosken lukio opettajasta, jotka kävivät tutkivan oppimisen koulutuksen ja jotka sisällyttävän tätä ajatusmallia opettamiseensa.

– Vaikka joillekin uusi tapa toimia on hieman vieras, niin jaksan uskoa, että toiminnallisuus innostaa nuoria aivan eri tavalla kuin vain kuunteleminen. On aivan sama, mitä me täällä teemme, jos opiskelijat eivät ole kiinnostuneita oppimaan asiaa.

Tunnustusta työstään Tarja Huttunen sai Keski-Suomen maakunnassa vuodesta 2010 toimivalta lukiohankkeelta. Liisa Lamminsivu-Risku ja Mika Kangas toivat mukanaan kunniakirjan Tutkivaa terveystietoa lukiossa -tutkielmalle, jolla Huttunen osallistui Lukiosta Työelämään -kilpailuun.

Keski-Suomen lukiohankkeen Liisa Lamminsivu-Risku (vas.) ja Mika Kangas (takana) sekä sivistystoimenjohtaja Ville Härtsiä (oik.) kehuivat tiistaina Äänekosken lukion ansiokasta työtä niin pedagogiikan kuin kansainvälisyydenkin saralla. Rehtori Jaana Tani (edessä) on tyytyväinen, sillä lukio veti tänä syksynä ennätysmäärän ykkösiä taloon.

Keski-Suomen lukiohankkeen Liisa Lamminsivu-Risku (vas.) ja Mika Kangas (takana) sekä sivistystoimenjohtaja Ville Härtsiä (oik.) kehuivat tiistaina Äänekosken lukion ansiokasta työtä niin pedagogiikan kuin kansainvälisyydenkin saralla. Rehtori Jaana Tani (edessä) on tyytyväinen, sillä lukio veti tänä syksynä ennätysmäärän ykkösiä taloon.

Suomen rajat eivät enää riitä työelämässä

 

Tutkiva oppiminen on vain yksi osa lukiohankkeen pyrkimystä tuoda lukiokoulutusta lähemmäksi työelämää. Oppimisesta tulee konkreettisempaa, kun opettajat tuovat vaikkapa puhujia työmaailmasta tunneilleen tai lähteä jopa tutustumaan yrityksiin.

Minna Parkatti ja Arja Puurunen tietävät, että työelämässä ei voi enää välttyä kansainvälisyydeltä.

– Olemme perinteisesti järjestäneet Saksan ja Ranskan matkoja opiskelijoille, jotka keräävät varoja reissuun esimerkiksi tekemällä töitä paikallisille yrityksille ja järjestöille, kaksikko kertoo.

Mutta ei kansainvälisyys ole vain pienen ryhmän asia. Lukiossa kehitetään muun muassa kv-opintokokonaisuutta, jossa pisteitä kerätään niin vaihdossa olosta, retkiltä, ulkomaalaisten majoittamisesta kuin ihan lukion kursseiltakin, joissa käsitellään kansainvälisyyttä.

– Tänä vuonna panostetaan erityisesti kotikansainvälisyyteen eli siihen, miten voi toimia kansainvälisesti täällä Äänekoskella tai lukiossa. Tämän koovee-kokonaisuuden avulla voi sitten aikanaan todistaa työnantajille, että on kansainvälisesti suuntautunut, Parkatti kertoo.

– Tarkoitushan on jatkuvasti kehittää lukio-opetuksesta yhä laadukkaampaa ja tulevaisuuteen paremmin valmistavaa, yleissivistävyyttä unohtamatta, Puurunen lisää.

  1. riikone

    Hienoa Tarja!

    Härtsiän on kyllä ihan turha tästä(kään) kunnianmurustakaan itselleen ottaa…

    Vastaa
  2. Hannu Penttinen

    Loistavaa Tarja! Eihän siitä oo ku 15 vuotta, ku tätä aloiteltiin…Olen niin onnellinen puolestasi, ja koko lukion. Ja riikoselle: kyllä Ville ymmärtää kuule tämän jutun ihan mainiosti, ja on samaa harrastellut ihan kiitettävästi.

    Vastaa
  3. Home sweet home

    On tainnut muissa kouluissa pääsyvaatimukset kiristyä kun lukio on ”täyttynyt”, monikohan on ensisijaisesti valinnut lukion. Mitenkäs Hiskin sisäilma on parantunut kun yläkoululaiset saatiin Tanin jaloista pyörimästä?

    Vastaa