RAMIN KORTIT 122
Pässillä pääsee taas
Kapearaiteisen Suolahti–Äänekoski-radan varrelta ei ole postikortteja juuri valmistettu, tai sitten vanhimmat ovat kaikki käytetty ja kadonneet?
Mutta vaikka itse liikenne kapearaiteisella loppui jo 1940-luvulla ja ratakin Äänekoski–Suolahti-väliltä purettiin vuosikymmenen loppuun mennessä, ilmestyi viimeisin postikortti vuonna, 2014. Siinä on vieläpä uutuuttaan säteilevänä kulussa itse Iso-Pässi eli yhdysvaltalaisen H.K. Porter -nimisen yhtiön vuonna 1901 valmistama veturi!
Iso-Pässi oli toinen veturi Äänekosken–Suolahden välillä. Nyt sen ovat vuosien saatossa kunnostaneet Museorautatieyhdistyksen harrastajat priimakuntoon. Veturi poistui tehtaan sisäisestäkin liikenteestä jo 1966 ja siirrettiin 1972 Jokioisiin.
Jokioisissa on kotitalli myös Suolahden–Äänekosken kapearaiteisen punaisella omatekoisella matkustajavaunulla (1899), Termospullolla (höyrysäiliöveturi, 1929) ja Schwartzkopf-dieselveturilla (1937). Niillä pääsee myös noin kerran kesässä ajelemaan.
Pikku-Pässi sen sijaan romutettiin vuonna 1958. Sen kello on kuitenkin nykyään Minkiön aseman kellona.
Iso-Pässin piirroskortti Äänekoski–Suolahti N:o 1
ISO-PÄSSISTÄ on olemassa PTJ Koskisen piirtämät kaksi korttia, ensimmäinen ilmestyi vuodelta 1980 ja uusittu värillisenä 2002 (kuvassa). Näitä on varmaan läheteltykin, mutta ne ovat harvinaisia juuri kulkeneina.
PTJ Koskinen on museorautatien tekijämiehiä aivan alusta alkaen ja työskenteli Iso-Pässinkin kunnostamisessa yli 30 vuotta.
Iso-Pässi esiintyy näissä Galleria PTJ Koskisen piirtämissä jouluisissa postikorteissa. Kortit ovat harvinaisia ja pienpainoksisia.
Museorautatieyhdistys on julkaissut ainakin kolme Iso-Pässiä esittänyttä joulupostikorttia vuosina 2005, 2010 ja 2011.
Niitä ei kuitenkaan ole ollut myynnissä vaan niitä on lähetelty vain yhteistyökumppaneille eli kortit ovat hyvin harvinaisia ja pienpainoksisia. Samoin kuin muutkin Galleria PTJ Koskisen piirtämät kortit.
SUOLAHDEN–ÄÄNEKOSKEN kapearaiteisen muut postikortit ovat lähes poikkeuksetta kuvia asemilta, joko Äänekoskelta tai Suolahdesta (ks. esimerkiksi Ramin kortit 24 ja Ramin kortit 74). Tiettävästi yhtään korttia ei ole Paatelan pysäkiltä tai Riihivuoren seisakkeelta, vaikka valokuvia niistä toki löytyy.
Punaisesta ja vihreästä matkustajavaunusta kortteja ei liene ainuttakaan, paitsi mustavalkoisissa vanhemmissa kuvissa (ks. Ramin kortit 24).
Kaikkiaan vaunuja, mukaan lukien puutavaravaunut, paperivaunut, santavaunut, hiilivaunut ja selluvaunut, oli enimmillään 96 kappaletta vuonna 1938.
Pässi vanhassa, Paatelassa otetussa kuvassa
PAATELAN MAISEMIA kuvaava postikortti (kuvassa) lienee vanhin, ja ehkä ainoa, Pässinradan veturista vaunuineen muualla kuin pääteasemilla. Kuka lienee kuvan ottanut, se on peräti vuodelta 1903, jolloin kortti on ollut postissa.
Paatelanlahtikin näyttää varsin erilaiselta ja rautatie on maanomistajien kanssa tehdyn sopimuksen mukaan aidattu, etteivät lehmät jäisi alle.
Kulussa on Iso-Pässi vuodelta 1901, Pikku-Pässi oli jo vuoden 1900 talvella tukehtunut lumeen. Iso-Pässillä on parin tavaravaunun lisäksi mukana myös niin kutsuttu vihreä vaunu eli ensimmäinen, saksasta tilattu matkustajavaunu vuodelta 1899.
Postivaunu Po 9822
SUOLAHDEN SUURTEN Höyryfestivaalien muassa tehtiin vuosina 1995–1998 myös muutama postikortti, joissa on liikennevälineitä kuvattu (ks. Ramin kortit 116).
Haapamäen museoveturiyhdistyksen 1998 julkaisema kortti (kuvassa) keltaisesta postivaunusta on otettu 12. heinäkuuta 1996 Suolahdessa. Kuvassa on Postivaunu Po 9822, joka on saattanut käydä myös Suolahden asemalla postia kuljettaessaan.
Kuvaaja on Jouko S. Järvinen. Kyseessä on hyvin harvinainen kortti, varsinkin kulkeneena.
Kansikuva Jämsénin teoksesta.
MUSEORAUTATIEYHDISTYS on kunnostautunut myös julkaisijana.
Sen toinen julkaisu vuodelta 1984 oli Äänekoskella historian opettajaan toimineen Asko Jämsénin tutkielma: Äänekosken–Suolahden yksityisrautatie (kuvassa). Teos oli välillä loppunutkin, mutta yhdistys löysi vintiltään vielä yhden laatikon tätä ansiokasta teosta, josta selviää Pässinradan moninaiset vaiheet pätevästi.
Sitä lienee jäljellä pahvilaatikossa vielä muutamia kappaleita, teoksen voi tilata jokioistenmuseorautatie.fi-sivustolta.
Tässä näkyvät sekä Iso-Pässi että punainen vaunu, jossa istutaan ”seiniä pitkin”. Sen kyytiin pääsee taas ensi vuonna. Iso-Pässi on Suomen vanhin kulussa oleva höyryjuna.
Lähteet:
Asko Jämsén: Äänekosken–Suolahden yksityisrautatie (1984), Rautatiehistoriallinen arkisto 2, toim. Matti Bergström
Marjatta Järvenpään arkisto
Lauri Niemen (Museorautatieyhdistys) haastattelu 31.7.2015
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Lampisen kokoelmasta on tarkoitus myöhemmin tehdä kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia aina sunnuntaisin. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään eli yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle osoitteeseen toimitus@aksa.fi
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
