Kesämökkien rakentamisidea ei ole vielä kovin vanha, mutta 6 000 mökin Keiteleeltä ei kunnollista historiaa liene vielä kirjoitettu? Hyviä alkuja Ala-Keiteleeltä ovat koonneet niin Ritva Lehmusoksa (Pässinrata-lehti 2011) kuin Helena Pasanen-Tarkka (Kömin killan julkaisut 5 /2003 ja 6/ 2004). Mikä olisi Keiteleen vanhin huvila? Siinäpä pähkinä historianharrastajille!
Hautsalon saaren eteläkärjen reunalle (ks.Ramin kortit 61) tilasi 1901 Jyväskylän kaupunginviskaali Nikolai Gejtel huvilasuunnitelman arkkitehti Yrjö Blomstedtilta. Seuraavana vuonna suomalaiskarjalaisella kansanomaisuudella riisutulla jugendtyylillä piirretty huvila oli valmis ulkorakennuksineen – jopa koirankoppi oli karjalajugendia! Blomstedt oli valmistunut 1894 arkkitehdiksi ja teki seuraavana vuonna opintoreissun Vienan Karjalaan, josta julkaisi artikkeleita Suomen museolehdessä. Vuonna 1900 Blomstedt julkaisi tyylilleen käänteentekevän teoksen karjalaisesta rakennuskulttuurista, oltuaan Jyväskylän käsityön ja piirustustaidon opettajana kaksi vuotta, vuodesta 1898. Blomstedt suunnitteli sen jälkeen Keski-Suomessa ja varsinkin Ääneseudulla lukuisia rakennuksia (ks. Ramin kortit 87).
Blomstedtin tyyliä voi sanoa huvilamaiseksi ja siksi monia hänen piirtämiään rakennuksiakin niin kutsutaan. Vihtavuoren Ahlbackan tilan päärakennus on hirsihuvila (1902) ja Päivärinteen talo (1908) Parantalassa on tehtaanjohtajan huvila ja Tikkakoskella tehtaanjohtajien Harmaa huvila (1909).
Isäntä on siirtynyt (moottori-)venevajalle ohi kalaverkkojenselvittelytolppien. Korttisarja on painettu jyväskyläläisen kirjakauppa K.J.Gummeruksen toimesta heti kaksikielinä. Liekö Gejteleillä ollut paljon ummikkoruotsinkielisiä sukulaisia ? Ihantola-korttisarjan kortteja ei ole tavattu kuin yksi lähetettynä Suolahdesta – kaikki muut on käytetty Jyväskylässä tai vielä kauempana. Ehkäpä sarjaan löytyykin vielä lisäkortteja?
Huvilakulttuuri on tietenkin alun perin kehittynyt niille, joilla on ollut varaa ”kakkosasuntoon”. Varhaisimmat lienevät kuninkaita ja keisareita (vrt. Venäjän keisarin kesäpalatsi tai Langinkosken kalastusmaja), mutta suomalainen yläluokan huvilakulttuuri lienee käynnistynyt varsinaisesti vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Jyväskylässä vuonna 1872 perustetun Kankaan tehtaan alueella olevan Tourujoen rantatöyräällä on ensimmäinen tehtaanjohtajan huvila rakennettu jo vuonna 1870. Pihtiputaalla on piispa Gummeruksen 1800-luvun kesähuvila Hiekanpää, jonka pihapiirissä treenasi nuori Tahko Pihkala ja piti huvilan seinässä harjoittelupäiväkirjaa. Suomen ”vanhinta tavallisen kansan huvilaa” voi edustaa vaikkapa koulujakäymättömän neiti Riinu Linna-Hynnisen 1900-luvun alussa itse ”piirtämä” ja yksin rakentama kesähuvila Kuortaneen Mäyrynkylässä. Hirret olivat Linna-Hynnisen maalla olleesta ladosta, joka oli tuotu 1600-l. alkupuolella Kyröstä, silloin jo vanhana rakennuksena. Seinähirressä oli vuosiluku 1481!
Isännän viiri taitaa olla tämän rantarakennelman ajatuksena. Toisaalta se voi samalla olla myös läheltä kulkevalle laivareitille merkkilaitteena, että onko tältä laivalaiturilta matkaajia tulossa vai ei? On saattanut olla melkoinen urakka nostaa tuo puita korkeampi tolppa pystyyn eivätkä ”kummelikivetkään” ole pieniä! Pojilla on hieno leikkipurjevene. Isäntä itse näkyy tässäkin kuvassa aivan oikeassa laidassa. Korttien kuvaajasta ei sen sijaan ole tietoa.
Helena Pasanen-Tarkka on etsinyt käsiinsä Gejtelin kauppakirjat ja tietää, että palstatila alun perin lohkaistiin Ihantala-nimisenä palstana Hautsalon perintötilasta (Wille ja Tilda Kahelin). Siis a-kirjaimilla kirjoitettuna. Jostakin syystä kortteihin on painettu ”Ihantola” ja sitä nimeä on käytetty kutsumanimenä varmaan alusta saakka. Olisiko jokin omistajan idea vai suomenkielen väittely takana ? Huvilan rakennuspuut on kuljetettu niinkin kaukaa kuin Viitasaaren Kaljulan talosta – kertaalleen jo käytettyjä hirsiä.
Lieneekö komea huvila ja innostuneet vierailijat vieneet Gejtelit velkoihin, sillä jo 1905 keväällä he muuttivat Vaasaan ja myivät Ihantolan helsinkiläiselle liikemiehelle ja tuomarille Sakari Castrenille. Hän taas vuokrasi huvilan konditoriastaan tunnetulle Karl Fazerille, joka viihtyi monia vuosia mökillä.
Tämä viimeinen tunnettu Ihantola-sarjan kortti lienee harvinaisin, sillä höyrylaivan näkyminen on varmaan houkutellut aiheista eniten. Ihantola-sarjan kortteja tunnetaan kulkeneena lokakuusta 1903 tähän vuoden 1908 kesällä Saksaan menneeseen asti. Vuoden 1905 kesästä Ihantolaa vuokranneella Karl Fazerilla oli kansainvälisiäkin tuttuja ja kortti saattaakin liittyä hänen vieraisiinsa – vaikka kuva-aihe onkin viitisen vuotta vanha ja ensimmäinen omistaja Gejtel nojailee keppiinsä laiturilla, jonkinlaisessa juhlavyössään. Merkillistä muuten, tätä korttikuvaa on retusoitu monin paikoin – mm. laivan pelastusvene, savurööri ja taustan (ilmeisesti) Kalliosaari näyttävät oudoilta – ehkä siksi korttia ei painettu myyntiin montaa kappaletta?
Vielä yksi tarina yhdeksi maakunnan merkittäväksi rakennuskohteeksi valitusta Ihantolasta: Juhani Ahon kerrotaan vierailleen huvilalla ja unohtaneen menonsa. Äänekosken torvisoittokunnan eräs soittaja sai yllättävän pyynnön lähteä pikaiselle laivamatkalle tehtaanherrojen mukaan. Matkakohde oli Ihantola, jonka ikkunan takana totinen torvensoittaja joutui säestämään ”herätyslaulua”- Kun ”Honkain keskellä mökkini seisoo” pääsi toiseen säkeistöön, Aho kömpi jo pihalle ja hyväntuulisena lähdettiin takaisin Äänekoskelle.
Lähteet:
Helena-Pasanen Tarkka: Ihantala 1900-luvun alussa, teoksessa: Kesällä kerran…, Kömin killan julkaisuja 5 /2003.
Ritva Lehmusoksa, Herrasväen huviloita ja kauppiaiden kesämökkejä Keiteleellä, Pässinrata 2011.
Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristö Keski-Suomessa, Alueluettelon liite Keski-Suomen maakuntakaavassa 10.12.2009. (Keski-Suomen museon rakennusinventointi 2003)
Tilastokeskus
Suomen Kuvalehti 2/1935
Kotiseutuyhdistyksen arkisto
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Miksi Ihantala -nimi muuttui Ihantolaksi ? Yksi selitys on ehkä siinä, että Jyväskylän Harjun näkötorni (1887) oli nimeltään Ihantola ? Kaupunginviskaali Gejtel ehkä halusi kutsua huvilaansa tutumman mukaan. Tosin rakennuksissa ei ole mitään yhtäläisyyttä paitsi kuistien avaruus.