Ramin Kortit 154: Hujakon Union

Joulukuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Hujakolle avattiin huoltoasema. Kuka muistaa käyneensä asemalla tankkaamassa muutakin kuin bensaa?

Kolunpohjan Kolun talon takaa syntyjään oleva Paavo Vouti tuli Hujakon Tourusen tilan isännäksi naituaan Tourusen touhukkaan tyttären Eevan. Pian tilanne muuttui. Peltojen paketoinnin aikaan isäntäpari joutui etsimään lisäelinkeinoa. Ylituotanto-ongelmien lisäksi toinen yllätys oli se, että uusi Nelostie reitti oli rakennettu läheltä taloa läpi tilan peltojen, mikä vaikeutti aika tavalla tilanpitoa. Neuvokkaana Paavo Vouti oli jo hyvissä ajoin vuonna 1960 hankkinut taksiluvan. Eikä Eevakaan ollut Paavoa huonompi vaan alkoi pyörittää kioskia uuden tien varressa, Kolunpohjantien risteyksessä. Kun Union alkoi kaavailla nurkille huoltoaseman paikkaa, eivät Voudit kauaa aikailleet vaan rakensivat omista hirsistä oman huoltoaseman ja solmivat bensanjakelusopimuksen Unionin kanssa. Samalla lähti seitsemän lehmää Tourulan navetasta. Huoltoasema avattiin 16.12.1966.

Tourunen tai Salmela tai Hujakko. Päätalo oli päätien varrella jo 1800-1900-luvun vaihteessa, kun Kalle Piilonen rakennutti Kuhnamon lossin jatkoksi tien Pistesalmen sillan kautta Saarijärvelle. Sitä ennen lähin tie kulki Koivistosta Kangashäkin ja Honkolan kautta Suojoelle. Äänekoskelle pääsi kuitenkin nopeimmin huutamalla venettä Huutoniemestä Viinamäelle.

Huoltoasemaa pyöritettiin aluksi 24 tuntia vuorokaudessa. Huoltomiehet huolsivat autoja ja baaria hoiti Eeva Vouti. Hänen apunaan oli useimmiten Leena Ristolainen, joka myöhemmin lähti Hirvaskankaan Shellille yhdessä Vilho Heinäsen kanssa. Kioskissa oli tuttu Heinäahon poika. Jo vuoden päästä todettiin, ettei öisin paljon tapahdu senaikaisen Nelostien liikenteessä ja siirryttiin kohtuullisempiin aukioloihin. Yksi lisäpiristys tuli, kun keskiolut vapautui ja Hujakon Union sai ensimmäisenä Äänekoskella myyntioikeudet. Eeva Vouti kertoo, että kyllä sai paljon olla 2,50 markkaa maksavia kaljapulloja, että riitti. Paavo muistaa, että äänekoskelaisrouvien terveellisille iltapäiväkävelyreiteille sattui yhä useammin Hujakon Union, jossa pistäydyttiin matkan varrella yksi pullo nauttimasssa.

KUVATEKSTI: Ilmakuva 1970-luvulta, jolloin Voutien uusi rakennus on valmistunut, ja jäljellä on vielä vanha navetta kuvan alareunassa. Huoltoasema ja Nelostie jäävät kuvan ulkopuolelle.

Voudit omistivat huoltoaseman 13 vuotta. Suunnitteilla oli hankkia toinen sisääntuloväylä Nelostieltä, sillalta päin huoltoasemalle, mutta lupaa ei millään saatu, vaikka toimintaan laajennuksiakin suunniteltiin. Hankalaa oli asiakkaiden kääntyä jyrkässä mutkassa ja varsinkin raskas liikenne ajoi mieluummin eteenpäin. Kun eteenpäinyrittäminen näin tyssäsi, Voudit päättivät myydä huoltoaseman Unionille ja siirtyä kokonaan taksitoimintaan. Vuonna 1980 perustettiin Hujakon taksi, joka tunnetaan hyvin siitä, että kuskit ovat pitkään ajaneet Äänekosken koulukyytejä.

KUVATEKSTI: Tourusen talo tunnettiin ennen vanhaan Salmelana ja se oli kuuluisa kulttuuripaikka mm. Honkolan koulun perustamiskotina ja monien yhteiskokousten paikkana. August Tourunen, Linja-autoliike Tourusen Linjat Oy:n alkuisä oli myös talon poikia. August aloitti linja-autoilun jo 20-luvulla. Tässä noin satavuotiaassa kuvassa talon lapset, Lydia ja Hanna haassa, soittamassa silloin muodikasta kannelta. Puuhun nojailee Emil Tourunen.

Voutien jälkeen Union ei tahtonut saanut huoltoasemalle uutta pyörittäjää, minkä vuoksi Voudit jatkoivat sen hoitamista vielä kolmisen vuotta. Lopulta Helsingissä huoltoasemaa pitänyt poliisipäällikön rouva päätti 1982 tulla Hujakolle yrittämään. Sitä kesti kolme vuotta, jonka jälkeen saarijärveläinen liikemies oli vastuussa reilun vuoden. Huoltoasematoiminta päättyi siten jo 80-luvun puolivälin jälkeen. kun yrittäjiä ei enää löytynyt. Lopulta vuonna 1991 Union möi huoltoasemapaikan rakennuksineen konnevetisille veljeksille Heikki ja Tuomo Savolaiselle.

Salmela-nimitys on tunnetuin. Se näkyy mm. tässä pikaisesti laaditussa kartassa 1920-luvulla kun Kuhnamon lossin tilalle suunniteltiin Kotakennään siltaa.

Lähteet:

Paavo ja Eeva Voudin haastattelu 2015-2016

Väksyn arkisto

Kansallisarkisto

JyY kirjaston kokoelmat

Riitta Kiviluodon haastattelu 2015

***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI