ÄKS

Ramin Kortit 155: Afroditesta Jazzukkoihin

28.02.2016 10:00
Tämä oli ensimmäinen Ari Liimataisen Jazz-tunnus ja myös ensimmäinen Keitele Jazz -kortti. Voi olla harvinaisin Jazz-kortti. Se on tehty tussikynällä. Tästä on olemassa myös toinen, kynäruiskuversio, jossa torvensoittajalla on letkeät housut ja takki. Se on jo yhtä yleinen – tai muistojen kultaamana kaappiin talletettu - kuin muutkin alkuperäiset Keitele Jazz –kortit.

Yksi tunnetuimpia korttitaiteilijoita Äänekoskella on Ari Liimatainen, vaikka korteiksi ei Liimatainen ole tehnyt kuin joulukorttisarjan ja ”Afrodite tallaa luteita”-nimisen teoksen. Muut ovat maalauksia, joista on kortteja painettu näyttelyjen höysteeksi.  Vakiopainopaikka on aina ollut Keski-Suomen Painotuote.

Aivan ensimmäisiä kynäruiskukortteja oli tämä ”Afrodite tallaa luteita”, jonka Liimatainen valitsi painettavaksi samaan aikaan 1998 kun Markku Pekkarisen Irish Bar Danin seinille Liimataisen luomista irlantilaisaiheisista töistä tehtiin kolmen kortin postikorttisarja.

Aivan ensimmäisiä kynäruiskukortteja oli tämä ”Afrodite tallaa luteita”, jonka Liimatainen valitsi painettavaksi samaan aikaan 1998 kun Markku Pekkarisen Irish Bar Danin seinille Liimataisen luomista irlantilaisaiheisista töistä tehtiin kolmen kortin postikorttisarja.

 

Kynäruisku oli harvinainen väline, kun Liimatainen tilasi 1996 ainoalta maahantuojalta (Tempera Oy) ensimmäiset itselleen ja Keski-Suomen Opistolle, jossa Liimatainen oli silloin matemaattisena opettajana. Idea pulpahti Liimataisen perheen poikien pelimatkalla kummikaupunki Örnsköldsvikissä, kun siellä torilla AC/DC -levykantta joku sumutteli moottoripyörän tankkiin.  Ensimmäinen juliste ja kortti napsahti siis Keitele Jazzeille 1997. Ensimmäinen tilaustyö taas tuli samana syksynä, kun Huiman kotisalin seinään tilasi Matti Hämäläinen  herhiläisten logomallin.

Haukisten sukuseurasta soitettiin ja kysyttiin, missä ja milloin kortissa esiintyvä Yrms Haukinen on elänyt. Liimataisen täytyi myöntää, että kyse on mielikuvituksesta. Kortti on vuodelta 2002.

Haukisten sukuseurasta soitettiin ja kysyttiin, missä ja milloin kortissa esiintyvä Yrms Haukinen on elänyt. Liimataisen täytyi myöntää, että kyse on mielikuvituksesta. Kortti on vuodelta 2002.

 

Ari Liimataisen korttien painomäärät ovat 100-400 kappaleen välillä, joten osa harvinaistuu kovaa vauhtia. Vielä 90-luvulla korttien teko oli kallista, mutta sen jälkeen niiden painaminen on tullut edullisemmaksi ja Liimatainen on teetettänyt kortteja useammin. Harvinaisempia kortteja ovat näyttelyihin teetetyt kutsukortit, joita Liimatainen ja järjestävät yhteisöt ovat lähetelleet ja jakaneet pieniä määriä. Koska näyttelyjä on ollut miltei joka mantereella, voi niihin törmätä missäpäin maailmaa hyvänsä.  Ne ovat muodoltaan taittokortteja.

Joulukortteja syntyi 2002 ja 2006, mutta tämä harvinainen ”Repolaisen jäljet” 2009 tuo myös joulutunnelmaa.

Tykkylumimetsä Repolaisen jäljet

 

 

Parhaiten korteista ovat myyneet joulupukki- ja tonttuaiheiset kortit  ja ”Afrodite tallaa luteita”.  Monia aiheita on edelleen Liimataisen varastossa  kymmenittäin, joten useimpia voi vielä tilaamalla saada.

 

 

Liimatainen on tehnyt tilaustöinä monenlaista. Piilosen Kassulle tehtiin sellainen paita, jossa mies ratsastaa sahapukin päällä vesuria heilutellen. Moni metsämies toivoi samanlaista itselleen.  Tässä suositussa 2002 joulukortissa ”Pukki tulee että poro pölisee” on vähän vastaava meininki. Punaiset joulupukkiaiheet ärjyine pukkeineen olivat myyntimenestys.

Liimatainen on tehnyt tilaustöinä monenlaista. Piilosen Kassulle tehtiin sellainen paita, jossa mies ratsastaa sahapukin päällä vesuria heilutellen. Moni metsämies toivoi samanlaista itselleen. Tässä suositussa 2002 joulukortissa ”Pukki tulee että poro pölisee” on vähän vastaava meininki. Punaiset joulupukkiaiheet ärjyine pukkeineen olivat myyntimenestys.

 

Liimataisen ura taidemaalarina muuttui melko tavalla kynäruiskun myötä. Aiemmat harrastusmaalaukset toki pysyvät vielä mukana niin, että joissakin maalauksissa on mukana myös siveltimen jälkiä (mm.Yrms Haukinen), mutta Liimatainen itse sanoo, ettei maalaamisesta olisi tullut mitään jollei hän olisi hankkinut kynäruiskutaitoa.  Tänään Ari Liimatainen on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia äänekoskelaisia, jonka näyttelyillä on kysyntää missäpäin maailmaa hyvänsä. Yllättävän kaukana on 20-vuotisen kynäruiskutaiteilijan uran alkuvaiheen ongelmat, kun Liimataisella ei ollut tarvittavaa paineilmakompressoria ja hän käytti autonrenkaan painetta maalaamisessa. Yhden renkaan paine riitti parinkymmenen minuuttia maalaamiseen, sitten piti hissittömästä kerrostalosta lähteä vierittämään rengasta huoltoasemalle täytettäväksi ja sitten takaisin taidetta jatkamaan.

Äänekosken kaupungin 2015 teettämä 500 kpl painos kaikista Keitele-Jazz –korteista poikkeaa joissakin kohdissa alkuperäisistä korteista muutenkin kuin vuosilukupainatuksesta ja ”luonnollisesti Äänekoski” – tekstillä.  Liimataisen alkuperäisteoksista kootussa Jazz -sarjassa puuttuvat vuoden 1997 vaatetettu versio sekä vuoden 1998 kortti, jollaista ei  Liimatainen ole koskaan tehnytkään.

Äänekosken kaupungin 2015 teettämä 500 kpl painos kaikista Keitele-Jazz –korteista poikkeaa joissakin kohdissa alkuperäisistä korteista muutenkin kuin vuosilukupainatuksesta ja ”luonnollisesti Äänekoski” – tekstillä. Liimataisen alkuperäisteoksista kootussa Jazz -sarjassa puuttuvat vuoden 1997 vaatetettu versio sekä vuoden 1998 kortti, jollaista ei Liimatainen ole koskaan tehnytkään.

 

Keitele Jazz  –tapahtuman tunnusmerkiksi Ari Liimataisen design tuli siis 1997. Kortteja tunnetumpia ovat julisteet ja paidat, joita jatsiyhdistys myy ja jakaa sekä muussa markkinointimateriaalissa käyttää. Äänekosken kaupunki on tukenut jatseja monina vuosina ja viime vuonna 2015 kaupunki päätti teetättää koko Liimataisen Jazz-korttisarjan uutena painoksena. Näin syntyi 1997-2015 väliltä 18 kortin korttisarja 500 sarjana, joissa jokaisessa kortissa on nyt myös vuosiluku. Nämä siis kaupunki jakaa – ei myy – PR-tavarana.

 

Lähteet:

Ari Liimataisen haastattelu 2016

Jouni Kurkelan (Äänekosken kaupunki) haastattelu 2016

***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI

Vastaa

  1. Raimo sanoo:

    Äänekosken oma ikoni! Hieno mies

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy