Konginkankaan pappila rakennettiin 1898-1900 Kivelän tilalle, hankkimalla rakennustavarat Kivelän omista tukkimetsistä. Pappilassa oli 10 isoa huonetta ja kulutti valtavasti lämmityspuita. Kun tilan alue oli noin 24 hehtaaria, itse rakennus oli väärää mittakaavaa. Pian ymmärrettiin, että muutos on välttämätön, mutta mahdottoman kalliiksi laskettua korjausurakkaa ei koskaan ryhdytty tekemään ja uutta pappilaa alettiinkin suunnittelemaan jo 1920-luvulla – tosin se valmistui vasta 1956.
Kirkkoherraa ei pappilaan heti saatu vaan kappalaisia ehti siinä asua Eero Silander (Sola), Niilo Wiitala, Kustaa Airila ja Uuno Sainio. Sainiosta tuli sitten ensimmäinen vt. kirkkoherra 1907-1908, kun vaaleilla oli ensin 1906 valittu kirkkoherraksi Sääksmäen kappalainen Godenhjelm, joka siis tuli Konginkankaalle vasta 1909.
Lähteet:
Urpo Sparf: Suuri Tahto, Konginkankaan seurakunna vaiheita (2006)
Päivikki Suojanen: Seurakunnan vaiheita vv. 1875-1975, teoksessa Konginkankaan kirja (1978)
****
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI