Ramin kortit 162 : Punainen silta


Punainen silta sai nimensä, koska se oli punaiseksi maalattu. Se oli erikoisesti vinottain kosken yli sahanrantaan tähdäten. Sitä ei siis koskaan tarkoitettu hiskinmäkeläisten sillaksi vaan tavarasillaksi, josta kertovat kiskotkin. Kortti ilmeisesti 1920-luvulta ja erittäin harvinainen ellei ainutlaatuinen.

 

 

Korttikuva Punaisesta sillasta on napattu itärannalta nykyisen Taidemuseon suuntaan. Silta rakennettiin varhain, sillä sitä pitkin piti kulkea Äänejärven sahalle (1899) puutavaraa ja toisaalta Äänejärven rannasta puuta kartonki- ja paperitehtaalle.  Ensisijainen liikennöitsijä lautatapuleiden, halkopinojen  ja puutavaravaunujen kanssa oli höyrykäyttöinen ”Termospullo”- veturi, jolla ei ollut piippua josta kipinä olisi voinut singahtaa sytyttämään koko Hiskinmäen. Silti saha paloi jo 1905, mutta rakennettiin pikavauhdilla uudestaan 1906.

Korttikuvan taustalla näkyy tehtaanjohtajan huvila (Taidemuseo), jossa on vielä korkea kulmatorni (purettiin 50-luvun puolivälissä). Siltaa pitkin kulkivat paitsi tavarajunat, myös hevoset kuormineen, mikä näkyy sontaisena jälkenä. Punaista siltaa käytettiin lähes joka Palokunnanjuhlissa sammutusnäytöksissä suihkuttelupaikkana.  Koska Kinttupolku eli Viiskulmasta Laivarantaan vievän tien sivujuonne päättyi suoraan sillan pieleen, se oli suosittu oikotie Hiskinmäelle keskustasta, varsinkin Wessmanin kaupalta.  Kun 1948-52 rakennettiin valtion rautatietä läpi Viiskulman, tämä Kinttupolku-yhteys katkesi ja Viiskulma siirtyi nykyiselle paikalleen.

  Koskesta nostettiin tukkilautoista uponneita tukkeja vielä 60-luvulla. Punainen silta oli jäänyt jo 1951 valmistuneen uuden sillan katveeseen ja purettiin 1967. Kuvat Kotiseutuyhdistyksen arkistosta.

Koskesta nostettiin tukkilautoista uponneita tukkeja vielä 60-luvulla. Punainen silta oli jäänyt jo 1951 valmistuneen uuden sillan katveeseen ja purettiin 1967. Kuvat Kotiseutuyhdistyksen arkistosta.

 

Punaisen sillan rakentamisajankohta on jonkun verran epäselvä. Kun tehtaan perustaja Johan Hammarén sai kesällä 1897 luvan rakentaa puuhiomon, voi olla, että siltaa alettiin heti sen jälkeen rakentamaan puutavaran saannin varmistamiseksi. Kun saha valmistui 1899 syksyllä, silta on varmasti ollut olemassa.

Tässä kuva postikorttikuvan vastakkaisesta suunnasta  kesällä, ilmeisesti huvilan parvekkeelta kuvattuna, puista ja rakennuksista päätellen jo kymmenluvulta. Punainen silta pilkottaa puiden välistä ja sahan konehuone tupruttaa piipustaan.  Nurmikon halki siis menee nykyisin valtion rautatierata.

Tässä kuva postikorttikuvan vastakkaisesta suunnasta kesällä, ilmeisesti huvilan parvekkeelta kuvattuna, puista ja rakennuksista päätellen jo kymmenluvulta. Punainen silta pilkottaa puiden välistä ja sahan konehuone tupruttaa piipustaan. Nurmikon halki siis menee nykyisin valtion rautatierata.

 

Postikorttikuvan suunnasta on otettu myös tämä kuva, mutta ilmeisesti joitakin vuosia aiemmin, sillä sillan pielessä juntataan paalua ja puut taustalla ovat aavistuksen pienempiä.  Luultavasti siltaa on kunnostettu 1906 ruoppauksessa ja 20-luvun koskensyventämisissä, mutta todennäköisempi homma tässä lienee sillan alta kulkevan uittorännin ohjainten junttaus. Kuva siis todennäköisesti 20-luvulta. Porukan lukkariksi on tunnistettu Eero Kuivakangas.

Postikorttikuvan suunnasta on otettu myös tämä kuva, mutta ilmeisesti joitakin vuosia aiemmin, sillä sillan pielessä juntataan paalua ja puut taustalla ovat aavistuksen pienempiä. Luultavasti siltaa on kunnostettu 1906 ruoppauksessa ja 20-luvun koskensyventämisissä, mutta todennäköisempi homma tässä lienee sillan alta kulkevan uittorännin ohjainten junttaus. Kuva siis todennäköisesti 20-luvulta. Porukan lukkariksi on tunnistettu Eero Kuivakangas.

 

Lähteet:

VÄKSYn arkistot

Jaakko Auer: Äänekosken tehtaat 75 vuotta (1971)

****
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI