Ramin kortit 168: Viimeistä viedään


Äänekosken keskusta vuodelta 1964 on Karhumäen kortti no 17343. Siistosen leipomo, Ahosen kauppa, Eiramo ja uudet kerrostalot vievät Kauppakatua alaspäin. Jalkakäytäviä ei näy, mutta polkuja kyllä vielä riittää missä puutalot ovat voitolla. Uusi osuuskaupparakennus on jo vakiinnuttanut paikkansa Säästöpankin vieressä. Laivaranta sen sijaan on vielä koskematon – koskenniskan männiköissä on vielä vanhaa mökkiasumista eikä Väinämönkadun kerrostaloista ole tietoa. Äänejärven saha vetää tukkeja edelleen. Samoin rantarata lotjittain halkoja. Äänemäen jyrkällä rinteellä on vain pieniä taimia.

Tähän viimeiseen Ramin kortit – kuvakierrokseen pääsivät kahden tunnetun valokuvaajan ilmavalokuvat: Albin Aaltoselta niitä ei tosin montaa näiltä seuduilta ole, mutta Karhumäen veljeksillä taas ei muuta  olekaan (ks. esim Ramin kortit 65). 

 

Karhumäen kortti oli postissa vasta 1969, jolloin postia kuljettanut posteljooni (tunnistaako kukaan itsensä?) löi korttiin numeroleimasimellaan 6560 –leiman. Sitten pääpostilla leivottiin mukaan päivämäärä- ja postitoimipaikanleima. Pitkän matkan maalaiskirjeenkantajat yleensä pitivät leimasinta ja mustetyynylootaa postilaukussaan ja täräyttivät sen heti matkalla lähetyksen saadessaan. Lyhyemmillä reiteillä tuotiin yleensä laukku postille, jossa sitten kaikkiin lähteviin kortteihin ja kirjeisiin tällättiin kätevästi pöydän päällä numeroleima. Sitten olikin lyhyt matka laittaa ne seuraavaan leimaukseen.

Karhumäen kortti oli postissa vasta 1969, jolloin postia kuljettanut posteljooni (tunnistaako kukaan itsensä?) löi korttiin numeroleimasimellaan 6560 –leiman. Sitten pääpostilla leivottiin mukaan päivämäärä- ja postitoimipaikanleima. Pitkän matkan maalaiskirjeenkantajat yleensä pitivät leimasinta ja mustetyynylootaa postilaukussaan ja täräyttivät sen heti matkalla lähetyksen saadessaan. Lyhyemmillä reiteillä tuotiin yleensä laukku postille, jossa sitten kaikkiin lähteviin kortteihin ja kirjeisiin tällättiin kätevästi pöydän päällä numeroleima. Sitten olikin lyhyt matka laittaa ne seuraavaan leimaukseen.

 

Aaltosen viidestä ilmakuvasta Äänekoskesta sattuu neljä mukavasti nykyiselle tehdasalueelle ja Piilolanniemeen, jossa näkyy vielä mm. Heikkilän talo (aivan keskellä, heinäseiväspellon päässä). Sehän on ollut aikanaan yksi näitä Äänekosken neljää suurta taloa, joiden maille mm. Laivaranta kaupungintaloineen ja Kirkonmäki rakennettiin. Heikkilässä asui Äänekosken ensimmäinen kauppias David Sipinen, jonka poika Selim Sipinen oli monessa kunnan asiassa mukana. Hänen veljenpoikansa taas oli sitten Koskenlaskija-pakettimerkin suunnittelija ja edelleen seuraava poika kuuluisa arkkitehti.  Äänekosken luojasuku Sipiset ovat nykyäänkin ajankohtaisia, sillä viimeinenkin katu, joka heitä muistaa, ollaan poistamassa tehtaan laajentuessa.  Asiaan tuo lisämielenkiintoa se, että Selim Sipisen tytär Airi Rytsölä lahjoitti 2015 Äänekosken klubille kylän ensimmäisen pianon (David Sipisen).  Klubilla asui kotvan tehtaanjohtaja Wolter Westerholm, joka ei kunnioittanut maanviljelijä Sipisten ikuista oikeutta Äänekosken lohiin – siksi pianon sijainti Volterin salissa ei miellytä Sipisten sukua. Ja nyt siis Sipisenkatukin (tai mitä siitä on jäljellä) on jäämässä tehdasalueen alle.

Aaltosen viidestä ilmakuvasta Äänekoskesta sattuu neljä mukavasti nykyiselle tehdasalueelle ja Piilolanniemeen, jossa näkyy vielä mm. Heikkilän talo (aivan keskellä, heinäseiväspellon päässä). Sehän on ollut aikanaan yksi näitä Äänekosken neljää suurta taloa, joiden maille mm. Laivaranta kaupungintaloineen ja Kirkonmäki rakennettiin. Heikkilässä asui Äänekosken ensimmäinen kauppias David Sipinen, jonka poika Selim Sipinen oli monessa kunnan asiassa mukana. Hänen veljenpoikansa taas oli sitten Koskenlaskija-pakettimerkin suunnittelija ja edelleen seuraava poika kuuluisa arkkitehti. Äänekosken luojasuku Sipiset ovat nykyäänkin ajankohtaisia, sillä viimeinenkin katu, joka heitä muistaa, ollaan poistamassa tehtaan laajentuessa. Asiaan tuo lisämielenkiintoa se, että Selim Sipisen tytär Airi Rytsölä lahjoitti 2015 Äänekosken klubille kylän ensimmäisen pianon (David Sipisen). Klubilla asui kotvan tehtaanjohtaja Wolter Westerholm, joka ei kunnioittanut maanviljelijä Sipisten ikuista oikeutta Äänekosken lohiin – siksi pianon sijainti Volterin salissa ei miellytä Sipisten sukua. Ja nyt siis Sipisenkatukin (tai mitä siitä on jäljellä) on jäämässä tehdasalueen alle.

IlmakuvaAlbinANo2Eikulk

Uuden sahan (1929) alue näkyy mukavasti tässä ilmakuvassa. Sen sijaan Sahanmäen työväenasunnot jäävät oikeaan alanurkkaan piiloon.  Vaikka samaan kuvaan melkein mahtuvatkin, niin sahalaisten elämässä omalta mäeltä oli pitkä matka Äänekoskelle.

Uuden sahan (1929) alue näkyy mukavasti tässä ilmakuvassa. Sen sijaan Sahanmäen työväenasunnot jäävät oikeaan alanurkkaan piiloon. Vaikka samaan kuvaan melkein mahtuvatkin, niin sahalaisten elämässä omalta mäeltä oli pitkä matka Äänekoskelle.

 

Aaltosen ilmakuvat Äänekoskesta lienevät vuodelta 1952 eli olympiavuodelta, sillä Viiskulman postitalo ja Osuukaupan talo Viiskulmassa ovat jo pystyssä, mutta Pukkimäen ensimmäinen kerrostalo ei. Eikä myöskään matkahuolto eli Lättälä. Uusi valtion rautatie on jo kaivanut itsensä syvälle Kuntalan viereen ja ylittää komealla sillalla kosken. Mitättömäksi on jäänyt vanha asema, joka pian puretaan. Yhteiskoulu loistaa Hiskinmäellä ja Mannilan navettarakennuksen suuruus näkyy vielä hyvin happotornin katveessa.

Aaltosen ilmakuvat Äänekoskesta lienevät vuodelta 1952 eli olympiavuodelta, sillä Viiskulman postitalo ja Osuukaupan talo Viiskulmassa ovat jo pystyssä, mutta Pukkimäen ensimmäinen kerrostalo ei. Eikä myöskään matkahuolto eli Lättälä. Uusi valtion rautatie on jo kaivanut itsensä syvälle Kuntalan viereen ja ylittää komealla sillalla kosken. Mitättömäksi on jäänyt vanha asema, joka pian puretaan. Yhteiskoulu loistaa Hiskinmäellä ja Mannilan navettarakennuksen suuruus näkyy vielä hyvin happotornin katveessa.

 

 

Tämä viimeinen Aaltosen ilmakuva on otettu Mustalahdesta niin, että telakka (jokin Äänekoski I-V hinaaja laiturissa) näkyy hyvin etualalla kuristavan Häränvirran yläpuolella. Mörtin talo pilkottaa vasemmalla ja Ääneniemen etelärannan peltojen keskelle Aution lato on piiloutunut pienen metsälön taakse.

Tämä viimeinen Aaltosen ilmakuva on otettu Mustalahdesta niin, että telakka (jokin Äänekoski I-V hinaaja laiturissa) näkyy hyvin etualalla kuristavan Häränvirran yläpuolella. Mörtin talo pilkottaa vasemmalla ja Ääneniemen etelärannan peltojen keskelle Aution lato on piiloutunut pienen metsälön taakse.

 

 

****
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI