RAMIN KORTTI 70
Suolahti radan varrella
Missäpä oli Suolahden keskusta ennen rautatietä? Olisiko ollut lahden toisella puolella –Tallilassa? Vaiko vielä eränkävijöiden Paatelassa?
Suolahden taajaman synnyttyä keskusta rakentui aluksi pitkälti rautatien varteen. Tässä vuonna 1930 lähetetyssä postikortissa on rautatien varressa uusi keskuskansakoulu suurena ja hienona, se valmistui 1927 – samalla 1907 rakennettu viereinen vanha puukoulu kunnostettiin alakoulua varten. Vuonna 1952 siirtyi kansakoulu nykyiseen Asemakadun kouluun ja remonttien jälkeen vanhasta kivikoulusta tuli vuodesta 1955 kauppalan-kaupungintalo.
Kuva on otettu pellolta rautatieradan yli. Rautatie vuodelta 1898 kulki jotakuinkin myöhempää Hallintokatua pitkin kaartuen vanhalle asemalle. Sijainti käy hyvin selväksi Karhumäen ilmakuvasta vuodelta 1937. Kulkutie koululle kulki siten juuri vastakkaiselta puolelta eli länsipuolelta, pihan ja ulkorakennusten takaa.
Minkähän vuoksi kuva on napattu ”väärältä puolelta”? Ehkä siksi, että pääsisäänkäynti on täällä sisäpihan puolella? Ilmakuvassa myös näkyy, että nykyisten Suolahden tunnusomaisten Koulukadun kerrostalojen kohdilla oli pitkät heinäpellot seipäineen. Silloin 30-luvulla keskusta oli tiukkaan rakennetulla Satamakadulla, lähellä vanhaa asemaa.
SUOLAHDEN KANSAKOULU -kortti on melko harvinainen. Aiheensa vuoksi sitä lienee kuitenkin vielä löydettävissä joitakin kappaleita maailmalta. Postikortti on lähetetty Martta Paalaselle Helsingin Käpylään Rautalammilta.
Nykyajan kuntajakoon tahattomasti viitaten kortin kirjoittaja kertoo kolmesta naisesta, että ”olimme Äänekoskella”. Lomareissua oli siihen mennessä kestänyt 2 viikkoa.
Loppupuolella 1920-lukua matkailu kotimaassa oli selvästi nousussa, ja mikä kortista ilmenee, naisten matkustaminen alkoi yleistyä – yhtä nopeasti kuin naisten reippailu uudenaikaisissa housupuvuissa. Syy tähän oli siinä, että Suomessa oli valtava urheiluinnostus – naisten hiihtäminen lisääntyi suuresti. Muoti oli yksi suuri tekijä – Marlene Dietrichin housunkäyttö monissa elokuvissa oli esimerkki, jota seurattiin.
Naisten matkailu oli vielä ei-työväen harrastus, sillä viikon vuosiloma tuli lailliseksi 1922 (vrt. maaseudun perinteinen pestuuviikko) ja vasta 1939 se mahdollisti parin viikon reissut – tosin maailmansota siirsi kaiken kansan turismia vielä vuosikymmenellä. Niinpä yleensä tytärten viikkoja kestävät lomareissut maksoi matkaa sukulaisten ja tuttavien – sekä postikorttien- kautta valvova varakas perhe (vrt. Ramin kortit 60). Tämä selittää myös kortissa olevan lopputervehdyksen ”terveisiä äidiltä ja minulta”.
Lähteet:
– Jorma Heiskasen kirjoitukset Pässinrata-lehdissä (mm. 2001) ja tiedonannot Suolahden historiasta 2013 (Susanna Nykäsen tekemä haastattelu).
– Arja Turunen (2006): Hame vai housut? – Urheilevan naisen pukeutumisongelma 1920- ja 1930-luvulla. Linkit: tässä ja tässä
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Kysymys Suolahden keskustasta ennen aseman ja rautatien valmistumista 1898 on hieman absurdi, koska Suolahtea asumapaikkakuntana ei ollut. Suolahti paikkakuntana syntyi rautatien mukana (ja lähes katosi paikkakunnan nimenä kuntaliitoksessa 2007), ellei oteta huomioon eräkautista suuren eräalueen nimeä Solax Keijjtele, josta kehittyi Paadentaipaleen jakokunta ja kylä. Ennen rautatietä Paadentaipaleen kylä koostui joukosta maalaistaloja ja torppia, joita yhdisti toisiinsa kärrypolut ja kinttupolut. Ei 1907 valmistunut kansakoulu näyttänyt Suolahden keskustan paikkaa, vaan asema näytti kansakoululle paikan. Möttösen lahjoittama koulun paikka Mutapohjassa (nykyisen Tyynelänkadun kulmassa) hylättiin, koska sen katsottiin olevan liian kaukana keskustasta (asemasta). Vuosina 1898 – 1907 Suolahden keskusta oli asemalla ja satamassa ja aseman sivuitse kulkevalla Satamakadulla aina Niemelän torpalle asti. Jonkinlainen asumataajama kehittyi Alkulaan (Kolikkoinmäki) 1898 Johanssonin perustaman sahan yhteyteen. Myös siihen suuntaan laitettu pässinradan pysäkin paikka yhdessä edellä mainittujen rakennusten kanssa ohjasi työväentalon (1907) ja kansakoulun (1907) sijoituspaikkaa. Lisäksi Oittilan tekemä lahjoitus kansakoulun paikaksi vaikutti koulun sijoittumiseen. – Koulun piha ja julkisivu sijaitsivat todella toisella puolella kuin myöhemmin, jolloin piha kääntyi myöhemmän Hallintokadun puolelle. – Jälkikäteen on hankala sanoa, miten laaja-alaisesti aikalaiset aluksi Suolahden alueen käsittivät. Taiteilija Akseli Gallénin on sanottu olleen kevättalvella 1906 Suolahdessa silloinkin, kun hän maalasi Kirppuvuorella ja asui Kirppulan talossa noin kolmen kilometrin päässä Suolahden asemalta. Taiteilijalle jäi tosin virheellinen mielikuva, että Kirppula – ehkä Suolahti kaikenkaikkiaan – sijaitsi Konginkankaalla. Järven takana sijainneesta yrityksestään J. Pietiläinen käytti vuoden 1910 lehtimainoksissa nimeä Suolahden konepaja. J.H.